Leikkausjonojen "ohituskaistaksi" kutsuttu erikoismaksuluokka poistuu vuodenvaihteessa, jos eduskunta hyväksyy asiaa koskevan lakiuudistuksen. Uusia erikoismaksuluokkalupia ei ensi vuonna enää myönnettäisi, ja voimassa oleville luville annettaisiin kolmen vuoden siirtymäaika.
Erikoismaksuluokka tarkoittaa käytännössä erikoislääkärin oikeutta hoitaa sairaalassa yksityispotilaita työaikana. Luvat myöntää lääninhallitus. Kaikista sairaalapotilaista noin kolme prosenttia eli 25 000-30 000 hoidetaan erityismaksuluokassa.
Hallitusneuvos Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriöstä arvioi, että aika on kypsä potilaita eriarvoistavasta järjestelmästä luopumiseen.
"Lääkäriliitto on ainoa, joka vastustaa lakkautusta, mutta se tuskin kaataa hanketta", Järvinen sanoo.
Järjestelmä
jakaa kahtia
Ministeriö esittää järjestelmän korvaamista erityispoliklinikkatoiminnalla, jossa sairaalan omat lääkärit ja hoitajat tekisivät normaalin työajan jälkeen lisätyötä iltaisin ja viikonloppuisin.
Vaikka erityismaksuluokkaa ei ole lupa käyttää jonojen ohittamiseen, käytännössä ohittamista kuitenkin tapahtuu useissa sairaaloissa, sillä valvonta on puutteellista. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä linja on ollut keskimääräistä tiukempi. "Tuoreen selvityksen mukaan erityismaksuluokan ja yleisen maksuluokan potilaiden välillä ei ole suuria eroja leikkaushoitoon pääsyssä", kertoo johtajaylilääkäri Lauri Nuutinen.
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä on noin 500 lääkäriä, joista 150-200:lla on oikeus käyttää erikoismaksuluokkaa. Lauri Nuutisen mukaan järjestelmään kohdistuu lääkäreidenkin taholta kritiikkiä.
"Järjestelmä jakaa lääkärikuntaa. Ahkeralla erikoismaksuluokan leikkaajalla voi kulua huomattava osa päivätyöstä omien potilaiden hoitoon, jolloin muu arkityö jää toisten harteille", Nuutinen sanoo.
Vaikka sairaanhoitopiirit ovat valmiita lopettamaan erikoismaksuluokan, ministeriön kehittämä erityispoliklinikkatoiminta ei herätä suurta innostusta.
"Erityispoliklinikka on periaatteessa kuin yksityisvastaanotto, mutta potilas ei saisi Kelan korvausta. Pelkään, että potilaat eivät mielellään hakeudu uuteen järjestelmään ja koko hanke jää torsoksi", Nuutinen kertoo.
Hallitusneuvos Järvinen uskoi, että erityispoliklinikan palvelut kiinnostavat esimerkiksi vakuutusyhtiöitä.
Sairaalan kaikista sairaansijoista korkeintaan 10 prosenttia voi olla erityismaksuluokan potilaiden käytössä. "Oysissa määrä on vaihdellut eri kuukausina 1-2 prosentin välillä. Kirurgian klinikassakin osuus on ollut vain 3-4 prosenttia kaikista sairaansijoista", Lauri Nuutinen kertoo.
Ylilääkäri Kari Haukipuron mukaan Oysin kirurgian klinikan lääkärit enää käytä erikoismaksuluokkaoikeutta yhtä hanakasti kuin ennen. "Näiden potilaiden osuus on loppujen lopuksi hyvin pieni. Osa kirurgeista on erikoismaksuluokan poistoa vastaan, mutta merkittävä osa on sitä mieltä, että se joutaa jo loppua. Osa porukasta on kypsynyt ja kyllästynyt paljoon selittämiseen", Haukipuro sanoo.
Tasa-arvo toteutuu,
kun jonot on purettu
Haukipuron mukaan tärkein syy erikoismaksuluokan lakkauttamiseen on pyrkimys lisätä potilaiden tasa-arvoa ja estää jonojen ohitukset.
"Tasa-arvoiseen järjestelmään päästään kuitenkin vasta, kun leikkausjonot on laitettu kuntoon. Se päätös pitäisi vain tehdä, sillä se onnistuisi pienellä lisäresurssilla. Suomen terveydenhoitojärjestelmä on tunnetusti halvempi kuin kaikissa vertailumaissa."