Vastaanotolle tuleva potilas on kuin lentokentällä saapuessaan Oulun yliopistosairaalan (Oys) uuteen Avohoitotaloon. Sisääntuloaulassa hän voi halutessaan ilmoittautua läsnä olevaksi itsepalvelupäätteen avulla. Kone tulostaa asiakkaalle paperin, josta hän näkee, minne hänen pitää mennä ja mihin aikaan.
--?Kevään aikana käyttöön otettava automaatti on hyvin samantyyppinen kuin lentokentillä, kun teet itse oman lähtöselvityksesi. Koneeseen tarvitaan Kela-kortti, ajokortti tai viivakoodi, jonka perusteella laite tunnistaa sinut, ylihoitaja Merja Fordell Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä selvittää.
Uusi Avohoitotalo otetaan käyttöön maaliskuun alussa. Se palvelee pääasiassa päiväkirurgisilla toimenpiteillä leikattavia potilaita, mutta se on myös koko Pohjois-Suomen aikuisreumahoidon keskus. Lisäksi Oulun kaupungin röntgen on siirtynyt Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kontolle Avohoitotaloon.
Avohoitotalossa on hyödynnetty paljon teknologiaa. Se helpottaa asiakkaiden sairaalakäyntejä sekä tehostaa hoitoja.
Avohoitotalo on suunnannäyttäjä muille sairaaloille. Työterveyslaitoksen professorin Kari Reijulan mukaan monet keskussairaalat ovat rapistuneet niin huonoon kuntoon, että korjauksilla olisi jo kiire.
Nimien huutelu on historiaa
Avohoitotalon itseilmoittautumiseen on liitetty myös kulunseuranta. Kun vaikkapa polvipotilas menee kirurgian poliklinikalle, hän kuittaa saapumisensa siellä olevaan automaattiin. Samalla automaatti neuvoo asiakkaan oikeaan odotustilaan.
--?Näin asiakkaat ovat oikeaan aikaan oikeassa paikassa, ja myös henkilökunta on paikalla, Merja Fordell kehuu.
Ilmoittautumisensa yhteydessä asiakas saa asiakasnumeron. Numero ilmaantuu infotaululle, kun hänen on aika siirtyä vastaanottohuoneeseen. Asiakkaan yksityisyys säilyy, kun hänen nimeään ei enää kailoteta pitkin käytäviä.
Avohoitotalo on sairaanhoitopiirin suurin rakennushanke vuosikymmeniin. Isoihin investointeihin on tarvetta myös muissa sairaanhoitopiireissä.
--?Keskussairaaloiden välittömien korjausten hinta on jo lähes 500 miljoonaa euroa. Sen lisäksi tarvitaan kymmeniä miljoonia euroja jatkuvaan perusparannukseen, Kari Reijula toteaa.
Hänen mukaansa korjaustarpeet ovat niin isot, että valtion täytyisi tukea urakkaa.