Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hallitus käsitteli perjantaina Kalevan uutisoimia potilastapauksia. Niistä toisessa sydänvaivojen takia hoitoon tullut potilas joutui odottelemaan yhteispäivystyksessä käytävällä. Seuraavan toimenpiteen viivästyminen aiheutti mahdollisesti 52-vuotiaan miehen sydämen pysähtymisen ja aivokuoleman viime vuoden huhtikuussa. Toisessa tapauksessa 84-vuotias potilas joutui kahdesti odottamaan pitkään ilman mahdollisuutta juoda, ruokailla ja käydä WC:ssä.
"Kokouksessa selvitettiin, että tapaus ei ole niin yksinkertainen, kuin julkisuudessa olleet tiedot antavat ymmärtää. Tapausta kuitenkin tutkitaan nyt, ja myöhemmin selviää, mitä olisi pitänyt tehdä toisin", kommentoi hallituksen varapuheenjohtaja Matti Johansson. (kok.)
Hallituksen puheenjohtajan Riikka Moilanen-Savolaisen (kesk.) mukaan erityisen hyvä asia on se, että tapausten kulusta ja potilaiden saamasta hoidosta löytyi tarkat tiedot.
"Mitään niin dramaattista ei tänään kuulunut, että jotakin olisi jouduttu heti päättämään. Nyt pitää katsoa tarkkaan, jos tällainen toistuu, silloin pitää puuttua järeämmällä kädellä. Jokainen viesti on otettava vakavasti, koska silloin herää uteliaisuus, onko kaikki kunnossa.", hän toteaa. Yhteispäivystyksessä mahdollisesti tehtäviin muutoksiin Moilanen-Savolainen ei ota kantaa. "Katsotaan ensin selvitykset."
Tiloihin ainakin pieniä muutoksia
Johtajaylilääkäri Lauri Nuutinen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä ei näe menehtyneen sydänpotilaan tapauksessa suoranaista laiminlyöntiä. Tapauksesta antaa lausunnon terveydenhuollon oikeusturvakeskus.
"Asia on vielä kesken ja poliisin tutkinta sen selvittää. Se kuitenkin todettiin, että tapauksessa on ollut normaali käytäntö, esimerkiksi kipuoireisen potilaan sydänfilmi on otettu. Potilas on näyttänyt tullessa kohtuullisen hyväkuntoiselta, joten vieressä ei ole ollut syytä olla koko ajan." Lauri Nuutista harmittaa 84-vuotiaan potilaan tapauksen uutisointi.
"Omaisen toimesta annettiin ymmärtää, ettei mitään tehty eikä lääkettä annettu. Hänet on kuitenkin tutkittu harvinaisen hyvin ja hänet otettiin myös hoitoon." Nuutisen mukaan vastaavat tilanteet kuitenkin vältettäisiin avoimessa suuressa hoitotilassa, jossa henkilökuntaa olisi riittävästi. Tarkoituksena onkin saada yhteispäivystykseen laajempi yhteinen valvontatila, jossa potilas ei jäisi yksin missään vaiheessa, vaan yksi tai kaksi sairaanhoitajaa valvoisi potilasta samassa tilassa.
Tiloja vapautuu laajentamista varten vuonna 2008, mutta pienemmillä muutoksilla tiloja halutaan parantaa jo aikaisemmin.
Päihtyneet ja pitkäaikaissairaat ongelmana
Sairaanhoitopiirin jäsenkuntien yhteiskokouksessa on esitetty myös erityisen aulaemännän ja kahden sairaanhoitajan saamista yhteispäivystykseen. "Aulaemäntä saatiinkin, mutta hän on paikannut pääasiassa sairauspoissaoloja. Ja kun tulee yllättäviä sairauspoissaoloja, heijastuu se potilaiden palveluun, koska aina sijaista ei saada", Nuutinen toteaa.
Yhteispäivystyksessä käynnistetään lisäksi ulkopuolisen tahon tekemä selvitys potilaiden hoidon kulusta, jossa selvitetään pahimmat ongelmakohdat. Lauri Nuutisen mukaan mietittävää on myös siinä, voitaisiinko perusterveydenhuollon ja kotisairaanhoidon avulla ehkäistä pitkäaikaissairaiden hakeutumista viikonlopun yhteispäivystykseen.
"Ennakoivalla suunnittelulla ehkäistäisiin se, että yksin asuvat hakeutuvat hoitoon päivystysaikana, kun tilanteen huonontuessa siihen voitaisiin puuttua jo aikaisemmin vähemmillä toimenpiteillä ja kustannuksilla. Nuutisen mukaan osa yhteispäivystyksen ongelmaa ovat päihtyneet potilaat. "Kysymys on, miten heidät pidettäisiin siellä mahdollisimman lyhyen aikaa siellä, etteivät he häiritsisi muita potilaita ja henkilökuntaa."