Terveyskeskuksen vastaanotolle hakeutuva potilas on tähän asti muuttunut aktiivisesta kansalaisesta passiiviseksi toimenpiteiden kohteeksi. Professori Jussi Hiltunen piti aivan oikein Suomen potilaiden valinnanvaran vähäisyyttä muihin länsimaihin verrattuna häpeällisenä, kun ehdotusta uudeksi terveydenhuoltolaiksi maanantaina esiteltiin.
Sosiaali- ja terveysministeriön esitys lähtee nyt lausuntakierrokselle ja palaa eduskuntaan vasta ensi maaliskuussa. Laki saattaa siis vielä matkalla muuttua, mutta jo tällaisenaan sitä voi pitää tarpeellisena tapana uudistaa suomalaista terveydenhuoltoa.
Kansanterveyslaki ja erikoissairaanhoitolaki ovat yhdistymässä uudeksi terveydenhuoltolaiksi. Lähtökohta kertoo, että järjestelmää aletaan entistä enemmän ajatella kokonaisuutena. Samalla kaiken toimivuutta on pohdittu myös potilaan eikä vain hallinnon näkökulmasta, kuten tähän asti.
Monet hallintorakenteet muuttuvat, jos laki toteutuu, mutta potilaiden näkökulmasta oleellisinta on, mitä tapahtuu hoitoon hakeuduttaessa. Kuntarajojen merkitys vähenee, terveyskeskuksen valintaan tulee vapautta, potilas voi yhdessä hoitavan lääkärin kanssa valita hoitopaikan erityisvastuualueen sisällä - ja hän saa oikeuden valita hoitavan lääkärin tai hoitajan.
Lisäksi terveyskeskuksiin tulee sekä perusterveydenhuoltoa että erikoissairaanhoidon perustoimintoja. Tämän on tarkoitus tehdä terveyskeskuksista monipuolisempia potilaille ja työpaikkoina houkuttelevampia lääkäreille.
Ehdotusten pohjalta näyttää siltä, että lakiesitys aidosti voisi tehdä suomalaista terveydenhuoltoa nykyistä sujuvammaksi. Tällä hetkellä moni potilas kokee terveyskeskuksen oven avatessaan katoavansa byrokratiaan, jossa itse ei voi vaikuttaa mihinkään mitään.
Tietysti vasta käytäntö näyttää, syntyykö johonkin vastaavasti uusia pullonkauloja tai ongelmia. Todennäköisesti valinnanvapauden mahdollisuus merkitsee paljon enemmän isoissa kaupungeissa kuin pitkien matkojen maaseudulla, missä ei varmasti jatkossakaan ole lääkäreitä ja terveyskeskuksia valittavaksi asti. Mutta jos terveyskeskusten palvelut monipuolistuvat, sillä on jo merkitystä maan joka kolkalla.
Työtä aiotaan jatkaa muuttamalla terveydenhuollon ohella myös sosiaalihuollon säännöksiä. Suunta vaikuttaa lupaavalta edellyttäen, että luutuneiden rakenteiden purku todella onnistuu.
paakirjoitus@kaleva.fi