Po­ti­lai­den tie­to­suo­jas­sa paljon pa­ran­ta­mi­sen varaa – pyyh­kei­tä eri­tyi­ses­ti joh­dol­le

Forssalaisen yksityisen Asemanpuiston Lääkärikeskuksen johtava lääkäri Merja Augustin kertoo tietosuoja-asioiden olevan osa jokapäiväistä työtä. Järjestelmien lisäksi tärkeää ovat arkiset asiat, kuten oven sulkeminen potilaasta keskustellessa.

Kuva: Lassi Puhtimäki

Terveydenhuollossa on edelleen kosolti aukkoja, mitä tulee potilaiden tietosuojaan. Tietosuoja-asioihin käytetään liian vähän aikaa ja resursseja, käy ilmi Kelan ja tietosuojavaltuutetun toimiston teettämästä kyselystä.

Ongelmia aiheuttavat muun muassa osaamisen puute, asenneongelmat ja vaikeat työkalut. Pahimmillaan ongelmat vaarantavat hoidon onnistumisen.

– Hoidon onnistuminen edellyttää luottamuksellista suhdetta potilaan ja hoitohenkilön välillä. Mitä isompiin yksiköihin mennään, sitä tärkeämpää luottamus on, painottaa tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio ja viittaa tekeillä olevaan sote-uudistukseen.

Terveydenhuollon yksiköille ja apteekeille tehdystä kyselystä käy ilmi, että sairaanhoitopiirien johtohenkilöt eivät ole hoitaneet omaa työtään kovin hyvin.

– Henkilökunta on epätietoista eivätkä hoitoketjut ole niin sujuvia, kuin tietosuojalainsäädäntö edellyttää, Aarnio huomauttaa.

Tietosuojakysely osoittaa, että tietosuojavastaavan toimenkuva kaipaa selkiyttämistä. Henkilökuntaa ei ole aina ohjeistettu kattavasti ja kirjallisesti siitä, kenellä on oikeus käsitellä ja katsoa reseptitietoja ja milloin katselu on laitonta.

– Tietosuojan kannalta tärkeintä on estää sellaisten henkilöiden pääsy katsomaan potilastietoja, jolle ne eivät kuulu. Esiin tulleissa urkintatapauksissa on käytännössä aina ollut kyseessä samassa yksikössä työskentelevä henkilö, joka ei osallistu potilaan hoitoon, Aarnio sanoo.