Helsinki Potilaiden putoaminen sosiaali- ja terveysministeriön syliin silloin kun yksityinen hoitolaitos menee konkurssiin ei saa enää toistua Suomessa. Peruspalveluministeri PaulaRisikko (kok) sanoo, että on löydettävä keinot potilaiden heitteillejätön estämiseksi.
Peruspalveluministeri Risikon johdolla etsitään nyt keinoja Heinolan reumasairaalan potilaiden kohtalon välttämiseksi. Sairaalan konkurssin takia ministeriö saattaa vaihtaa syliinsä pudonneita Reumasäätiön sairaalan potilaita uusiin hoitopaikkoihin.
Yliopistolliset sairaanhoitopiirit ovat Risikon mukaan ottaneet hyvin vastuun potilaiden sijoittamiseksi uudelleen. Lisäksi Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin on perustettu ministeriön rahoilla koordinaatiopiste, jossa selvitetään potilaiden hoidon uudelleen järjestämistä.
Välikysymykseen
on vastaukset
Sosiaali- ja terveysministeriössä puolestaan perataan lainsäädäntöä sen osalta mitä potilaiden hyväksi voidaan tehdä kun yksityinen hoitolaitos joutuu konkurssiin. Kaikkea tätä tehdään samaan aikaan kun valmistumassa on tänä keväänä ministeriön hallinnonalan mittava ponnistus eli terveydenhuoltolain kokonaisuudistus.
Oppositiopuolueet päättivät torstaina tehdä välikysymyksen reuman hoidon turvaamisesta Suomessa. Välikysymyksessä Heinolan sairaalan alasajoa sanotaan katastrofiksi ja arvioidaan, että hallitus on ollut tietoinen sairaalan vaikeuksista.
Konkurssi
oli yllätys
Risikko nappaa syliinsä ison pinkan papereita. Ne kaikki käsittelevät Heinolan reumasairaalan tilannetta. Nipussa on arkistoituna asiaan liittyvät tapaamiset ja ministeriön toimet reumapotilaiden tilanteen selvittämiseksi.
"Olen vain tyytyväinen, että saan vastata välikysymykseen. Sitten nähdään mitä ministeriö on tehnyt potilaiden auttamiseksi", Risikko toteaa.
Risikko kuuli reumasairaalan pahenevista talousvaikeuksista 21. tammikuuta, kun sairaalan väki kävi kertomassa taloudellisen tilanteensa vaikeutuneen. Sairaanhoitopiirit eivät enää lähettäneet tarpeeksi potilaita Heinolaan kuntoutukseen ja leikkauksiin. Laitos oli myös hävinnyt Kelan kilpailutukset.
"Kysyin silloin kauanko rahat riittävät ja vastaus oli se, että jopa syksyyn, ainakin kesään", Risikko kertoo.
Lisäksi Reumasäätiön hallituksen puheenjohtaja antoi tammikuun lopussa julkisuuteen lausunnon, jossa hän totesi, että kassakriisiä ei ole eikä yt-neuvotteluja tarvita.
Näin ministeriö uskoi, että olisi ainakin viisi kuukautta aikaa tehdä sairaalan jatkoa turvaavia toimia. Konkurssi kolkuttikin ovelle jo maaliskuussa, jolloin piti kiireesti ruveta sijoittamaan potilaita uudelleen sairaanhoitopiirien avustuksella.
"Esitetty kaksi miljoonaa euroa olisi vain pitkittänyt konkurssia. Todellista apua olisi ollut reumapotilaiden hoidon keskittämistä koskevan asetuksen tarkistamisesta. Sekään ei olisi yksin riittänyt, vaan muitakin palveluja olisi pitänyt keskittää. Tämä työ jäi kesken", Risikko toteaa.
Hän sanoo olevansa todella harmissaan tilanteesta reumasairaalan potilaiden ja henkilökunnan puolesta.
"On väärä luulo, etten olisi huolissani", tuohtunut Risikko sanoo.
Hän arvioi voivansa kertoa jo välikysymyskeskustelussa kahden viikon kuluttua mihin reuman hoito jatkossa keskitetään. Ilmeisesti vähintään kahteen yliopistolliseen sairaanhoitopiiriin, koska yksi on liian haavoittuva ja potilaiden hoitopaikkojen välimatkat kasvaisivat liiaksi.
Opiksi on
nyt otettava
"Tämä ei ole viimeinen hoitolaitoksen konkurssi Suomessa, joten paljon on otettava opiksi", ministeri Risikko sanoo.
Konkursseja sosiaali- ja terveysministeriö ei voi estää, mutta potilaiden tilannetta voidaan helpottaa. Hoito- ja kuntoutuslaitosten liitto on jo myöntänyt, että alan yrityksiä on ajautunut talousahdinkoon.
Heinolan reumasairaalan konkurssista on myös opittavaa kunnilla. Kunnat eivät Risikon mielestä voi ulkoistaa lakisääteisiä palvelujaan niin laajasti, että kunnilla ei ole tarjota vastaavaa palvelua, jos yritys, jolle palvelu on ulkoistettu menee konkurssiin.
Ostosopimusten sisällön tarkistamisessa kunnillakin on vielä parantamisen varaa. On aivan eri asia ostaa palveluja kuin vaikka vaippoja laitokseen.