Kuukauden kuluttua voimaan tulevan hoitotakuun tärkeä perustyö valmistui maanantaina, kun sosiaali- ja terveysministeriö lähetti sairaaloihin, terveyskeskuksiin ja lääninhallituksille seikkaperäiset sairauskohtaiset ohjeet potilaiden kiireettömän hoidon arviointia varten.
Listalla on 185 yleistä sairautta, joissa hoidon tarve määritellään pisteytyksen tai oireiden vaikeuden mukaan.
Jos esimerkiksi lonkan nivelrikko aiheuttaa potilaalle niin paljon kipua ja haittaa, että leikkaushoidon perusteena oleva 50 pisteen raja ylittyy, potilas pääsee leikkausjonoon ja hänelle on laitettava keinonivel puolen vuoden kuluessa.
Listaa täydennetään vielä lähipäivinä
Listalle on vielä lähipäivinä tulossa parikymmentä sairautta, jotka eivät ehtineet kovalla kiireellä valmisteltuun ohjeistoon.
Lista voidaan ottaa käyttöön heti, vaikka se tulee virallisesti voimaan vasta kuukauden kuluttua, maaliskuun alussa.
"Uusilla ohjeilla halutaan tasoittaa suuria alueellisia eroja hoitoon pääsyssä", lääkintöneuvos Jouko Isolauri ministeriöstä kertoo.
"Lista ei lopeta minkään hoidon antamista Suomessa, mutta se vähentää joitakin hoitoja ja vastaavasti lisää eräitä muita", hän sanoo.
Ylilääkäri Kati Myllymäki vakuuttaa, että potilaiden ei pidä kavahtaa tautien listaamista.
"Lääketiede ei muutu miksikään. Mitään vallankumousta ei tapahdu. Hoitokäytännöt yhtenäistyvät ja hoitoon pääsyn perusteet tulevat läpinäkyviksi. Peli tulee selkeämmäksi", Myllymäki sanoo.
Hän korostaa, että kiireettömän hoidon perusteet eivät ole ministeriön virkamiesten tekemä direktiivi, vaan parinsadan asiantuntijalääkärin tai hammaslääkärin huolellisesti valmistelema ohjeisto, joka on eräiltä osin vielä keskeneräinen.
Esimerkiksi aikuisten psykiatrisen hoidon perusteita hiotaan vielä helmikuussa pidettävässä valtakunnallisessa kokouksessa.
Äänekkäimmät potilaat
eivät enää ohita muita
"Potilaiden hoito räätälöidään yksilöllisesti, sillä kukaan ihminen ei ole tilastotapaus tai suoraan oppikirjasta. Yhtenäiset ohjeet lisäävät potilaiden tasa-arvoa. Jonoissa ja hoitoon pääsyssä eivät enää pärjää äänekkäimmät ja äkäisimmät potilaat, vaan hoidon tarve määritellään lääketieteellisin perustein", Kati Myllymäki kertoo.
Jouko Isolaurin mukaan hoitotakuu turvaa kaikille potilaille samanlaiset oikeudet kiireettömään hoitoon Hangosta Ivaloon ja Utsjoelle. Tähän saakka hoitoon pääsy on vaihdellut suuresti potilaiden asuinpaikan mukaan. Eräissä leikkauksissa sairaanhoitopiirien väliset erot ovat olleet jopa viisinkertaiset.
"Jos oma sairaanhoitopiiri ei pysty järjestämään potilaalle kiireetöntä hoitoa määräajassa, sen on ostettava se jostain muualta, mutta potilas maksaa vain sen hinnan jonka hän maksaisi omassa sairaalassa", Jouko Isolauri selvittää.
Hän myöntää, että Pohjois-Suomen terveyskeskuksissa lääkäripula vaikeuttaa hoitotakuun toteutumista.
"Tilanne on todella vaikea, jos suuri osa lääkärinviroista on hoitamatta eikä palveluja voi ostaa mistään. Ei kai voida edellyttää, että potilaat käyvät hoidossa viidensadan kilometrin päässä. Onneksi lääkärivaje on helpottumassa"
Jonoissa enää noin
20 000 potilasta
Hoitotakuun tulo on hiostanut sairaanhoitopiirejä niin kovasti, että pitkiä potilasjonoja on purettu vauhdilla.
"Kolme vuotta sitten jonoissa oli vielä 60 000 potilasta, jotka olivat odottaneet hoitoa yli puoli vuotta. Nyt heitä taitaa olla enää noin 20 000", Jouko Isolauri arvioi.
Jonoissa on sekä alueellista että erikoisalojen välistä vaihtelua. Pisimmät jonot ovat tällä hetkellä Kuopion sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirien alueella.
Erikoisaloista hankaluuksia on muun muassa ortopediassa ja psykiatriassa sekä kuulonhuollossa siksi, että kuulonhuoltajista on Suomessa huutava pula.