Po­ti­laat saavat huo­nos­ti tietoa

Yhä useampi potilas on tyytymätön hoitohenkilöstöltä saamiinsa ohjeisiin ja tietoihin. Potilaat kokevat, ettei heille kerrota riittävästi, mistä sairaudessa on kyse ja miten jatkohoito tapahtuu.

Yhä useampi potilas on tyytymätön hoitohenkilöstöltä saamiinsa ohjeisiin ja tietoihin. Potilaat kokevat, ettei heille kerrota riittävästi, mistä sairaudessa on kyse ja miten jatkohoito tapahtuu.

Potilasohjausta on se tieto ja ohjaus, jota antavat kaikki terveydenhuollon ammattilaiset hoitajista lääkäreihin muun muassa sairauteen, hoitotoimenpiteisiin sekä lääke- ja jatkohoitoon liittyen. Oulun lääninhallituksen terveydenhuollon tarkastaja Marja-Leena Arffman on huolissaan ohjauksen nykytilasta.

"Meille tulee yhä enemmän yhteydenottoja, joissa nousee esille ohjauksen puutteellisuus potilaan ja henkilökunnan kohdatessa."

Tiedonsaannin ja ohjauksen riittämättömyys tulee esille myös yhtenä osana lääninhallitukseen jätetyissä kanteluissa. Arffmanin mukaan potilaan saamat tiedot voivat olla hajanaisia ja ristiriitaisia. "Se johtaa siihen, että samaa asiaa joudutaan selvittämään moneen kertaan. Terveydenhuollon ammattilaisen tulisi aina tarkistaa, että potilas on myös ymmärtänyt saamansa tiedon oikein."

"Koulutuksessa pitäisi kiinnittää tähän asiaan enemmän huomiota. Kaikissa terveydenhuollon toimintayksiköissä täytyisi olla yhtenäinen ohjeistus ja valmiudet vastata potilaiden kysymyksiin."

Arffman muistuttaa, että ammattihenkilöitä velvoittaa ohjaukseen ja tiedonantoon lainsäädäntö.



Potilasasiakirjoissa
parannuksia


Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen (TEO) apulaisjohtajan Tarja Holin mukaan potilasohjaus on viime vuosina mennyt parempaan suuntaan.

"Potilasasiakirjoihin on aiempaa useammin selvästi merkitty, että potilaan kanssa on keskusteltu tilanteesta sekä hoitovaihtoehdoista. Vielä muutamia vuosia sitten tällaisia ohjauksesta kertovia merkintöjä ei löytynyt lainkaan."

Myös Marja-Leena Arffmanin mielestä asiakirjamerkintöjen osalta kehitys on mennyt myönteiseen suuntaan.

Tarja Holin mukaan lisääntyneet yhteydenotot ja valitukset kertovat siitä, että potilaat ja omaiset ovat valveutuneempia kuin ennen.

"Potilaan oikeudet sekä hoitohenkilöstön ja potilaan suhteen tärkeys ovat olleet paljon esillä. Ihmiset osaavat vaatia aikaisempaa enemmän ohjausta ja tietoa."

Holi myöntää, että potilasohjauksessa on silti paljon kehitettävää.

"Terveydenhuollon ammattilaisten asenteissa on parantamisen varaa. Ohjausta ja potilaan tiedottamista ei ajatella yhtenä hoidon päätehtävistä."



Ohjausta myös
kirjallisesti


Oululaisen terveystieteiden tohtorin Maria Kääriäisen väitöskirja käsittelee potilasohjausta. Hän kiinnittäisi enemmän huomiota siihen, miten opastusta annetaan.

"Nyt ohjausta annetaan potilaalle pääasiassa suullisesti ja henkilökohtaisesti, vaikka joissain tapauksissa toimisi esimerkiksi ryhmäohjaus tai puhelinohjaus. Nuorille potilaille tieto voisi kulkea myös tietokoneavusteisen ohjauksen välityksellä."

Kääriäisen väitöskirjatyöhön kuuluva kyselytutkimus tehtiin Oulun yliopistollisessa sairaalassa vuosina 2003-2004. Se oli osa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Oulun yliopiston hoitotieteen laitoksen hoitotyön potilasohjauksen kehittämishanketta.

Hallintoylihoitaja Kaarina Torppa kertoo, että potilasohjauksen kehittäminen jatkuu edelleen ohjauksen organisaatiomallin kehittämisenä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyönä vuoteen 2008 saakka. Torpan mukaan alueellisen toimintamallin tarkoituksena on varmistaa ohjausprosessin jatkuvuus ja käytäntöjen yhtenäisyys.

"Hankkeesta opitaan koko ajan, ja ohjausta kehitetään hankkeen edetessä. Ohjauskäytäntöjen yhtenäistämiseksi järjestetään hoitohenkilökunnalle koulutustilaisuuksia ja kiinnitetään erityistä huomiota muun muassa ohjauksen kirjaamiseen."

Kirjallisen materiaalin käytössä on Kääriäisen mukaan isoja ongelmia. "Kolmannes potilaista ei saanut minkäänlaisia kirjallisia ohjeita. Juuri todetun sairauden takia potilas voi olla hämmentynyt, jolloin keskustelusta ei välttämättä jää paljoakaan mieleen."

Kääriäisen mukaan ohjauksen merkitys korostuu lyhentyneiden hoitoaikojen myötä. "Yhä lyhyemmässä ajassa pitäisi potilaalle antaa yhä enemmän tietoa, ja varmistua vielä siitä, että potilas todella ymmärtää kaiken ennen kotiin lähtöä. Siinä on henkilökunnalle iso haaste."

Ilmoita asiavirheestä