Po­ti­laat koh­taa­vat nyt netissä

Hei kaikki.Minä olen alkoholisti." Nimettömien alkoholistien kokoontuminen on klassisin esimerkki vertaistukitoiminnasta.

Pauliina Palohalmeen mukaan kilpirauhassairauksista kärsivät ovat usein alihoidettuja, joten vertaistuen tarjoama kokemukseen perustuva tieto on heille tärkeää.
Pauliina Palohalmeen mukaan kilpirauhassairauksista kärsivät ovat usein alihoidettuja, joten vertaistuen tarjoama kokemukseen perustuva tieto on heille tärkeää.

Hei kaikki. Minä olen alkoholisti." Nimettömien alkoholistien kokoontuminen on klassisin esimerkki vertaistukitoiminnasta. Osallistujat jakavat kokemukseen perustuvaa tietoa tasavertaisesti keskenään.

Säännöllisesti kokoontuvien ryhmien ja kahdenkeskisen tukihenkilötoiminnan lisäksi vertaistukea löytyy yhä enemmän internetistä.

Internetin vertaistukisivustoilla ja -keskustelupalstoilla samasta sairaudesta tai elämäntilanteesta kärsivät ihmiset saavat virtuaalisesti verkostoitumalla apua ongelmiinsa.

Sivustoja löytyy moneen vaivaan: syöpäsairauksille, diabetekselle, mielenterveysongelmille ja erilaisista riippuvuuksista kärsiville sekä sairastuneiden omaisille.

Ylilääkäri Jarmo Reposen mukaan internetin vertaistukisivustojen määrästä ei ole tilastoitua tietoa. Varmaa on vain se, että niitä on paljon.

"Facebookin, Twitterin ynnä muiden sosiaalisten verkkopalveluiden myötä internetin käyttö on tullut ihmisille tutuksi, joten vertaistukeakin on helpompi hakea netistä", Suomen Telelääketieteen seuran puheenjohtajana toimiva Reponen toteaa.

Perinteisestä vertaistukitoiminnasta suurin osa on potilasjärjestöjen organisoimaa, mutta virtuaalisessa maailmassa ihmiset ovat usein järjestäytyneet keskenään.

Pauliina Palohalme on yksi alkuvuodesta toimintansa aloittaneen Kilpirauhanen.com-sivuston perustajista. Hänen mukaansa suurin osa internetin vertaistukisivustoista on yksityishenkilöiden ylläpitämiä.

"Minulla on paljon sellaista omakohtaista tietoa kilpirauhassairauksista, jota lääkärit eivät osaa potilailleen antaa."

Palohalme on myös aktiivinen sivustojen selaaja ja malliesimerkki internetin vertaistuen käyttäjistä. "Suurin osa Kilpirauhanen.comin käyttäjistä on 20-40-vuotiaita naisia. Nuoret ovat aktiivisempia, koska heillä on usein internet käytössään ja he tietävät, miten etsiä tietoa."

Suomen Potilasliiton järjestökoordinaattorina työskentelevä Palohalme vastaa myös perinteisten vertaistukiryhmien ohjaamisesta.

"Perinteisiä vertaistukitapaamisia on harvoin, tieto kulkee hitaammin ja tapaamisissa käsitellään muitakin asioita kuin sairautta. Ne sopivat lähinnä vanhemmille ihmisille, jotka eivät omista tietokonetta. Internetissä vertaistuen merkitys toteutuu tehokkaammin ja täsmällisemmin kuin perinteisessä vertaistuessa."

Lääkefirmatkin ovat huomanneet ilmiön vetovoiman ja perustaneet omia vertaistukisivustojaan. Vaikka osa sivustoista on toteutettu yhdessä potilasjärjestöjen kanssa, eivät ne herätä aktiivikäyttäjässä luottamusta.

"Lääkefirmojen ylläpitämien sivustojen motiivina tuntuu olevan yksinomaan raha ja taloudellinen hyöty. Voi joukossa toki olla poikkeuksiakin, mutta ainakaan minä en luota niihin", Palohalme toteaa. Epäluotettavana vertaistuen lähteenä toimivat myös yleiset keskustelufoorumit, joille ei tarvitse rekisteröityä.

"Internetistä on kuitenkin helppo etsiä tietoa omasta sairaudesta, mikä madaltaa kynnystä osallistua myös vertaistukitoimintaan."

Sairastuneen vertaistuesta sosiaalipolitiikan väitöskirjan tehnyt Irja Mikkonen pitää matalaa kynnystä internetin etuna. "Internetissä voi puhua hyvin intiimeistäkin asioista, joista ei välttämättä kasvokkain uskalleta keskustella."

Virtuaalisen anonymiteetin suojissa on kuitenkin helpompi laukoa asiattomuuksia kuin kasvotusten. Internetissä täytyy hallita paitsi sen käyttö myös siellä käyttäytyminen. "Internet on sitä paitsi julkinen media, joka asettaa haasteita yksityisyydensuojalle", ylilääkäri Jarmo Reponen huomauttaa.

Irja Mikkonen on seurannut netin vertaistukisivustoja tutkijan roolissa. Hän pitää vertaistukea ylipäänsä korvaamattomana osana terveydenhoitoa, joten internetin vertaistuki on hänen mielestään tervetullut ilmiö.

Vertaistuki vastaa eri ihmisillä eri tarpeisiin. Motiivi riippuu sairastavan elämäntilanteesta ja sairauden vaiheesta. "Vertaistuki voi toimia terapiana, apuna, sosiaalisena tukena, tietolähteenä tai ihan vain seurana", Mikkonen toteaa.

Internetin vertaistuki ei hänen mielestään yksinään riitä, mutta se voi täydentää muita tukimuotoja. "Läsnäolo ja kontakti ovat vertaistuessa tärkeitä. Internetissä kysymyksiin voi vastata kuka tahansa jos kukaan. Sieltä saatava vertaistuki on siten irrallisempaa."

Ilmoita asiavirheestä