Helsinki
Lääkäriliiton puheenjohtaja Heikki Pälve arvosteli ankarasti suomalaista terveydenhuoltojärjestelmää valtakunnallisten lääkäripäivien avajaisissa maanantaina. Pälven mukaan potilaat ovat kuntavankilassa.
"Mikään palvelujärjestelmä ei kohtele asiakastaan näin huonosti, jos se pitää asiakastaan arvokkaana. Suomi on ainoa EU-maa, jossa potilas ei voi valita hoitopaikkaansa ja hoitavaa lääkäriä", Pälve totesi.
Pälven mielestä asiakkaalle on annettava näkyvämpi rooli päättää itse asioistaan. Hän muistutti Norjan mallista, jonka yhtenä perusperiaatteena on, että potilas saa itse valita lääkärin ja hoitopaikan.
Myös kansallinen terveysprojekti sai häneltä huutia. "Projektissa jätettiin tarkoituksellisesti käsittelemättä kaksi terveyspalvelujärjestelmän heikkoutta, asiakasnäkökulman puute ja rahoituksen kasvavat ongelmat. Potilaan ja kuntalaisen asiakkuus tulisi nostaa Suomessa moderniin hyvinvointivaltioon kuuluvaan arvoon."
Oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasiamies ovat todenneet, että erikoissairaanhoitolaki ei selvästi määrittele, vastaako potilaan hoidosta kunta vai sairaanhoitopiiri. "Potilaalla ei ole sanaa omassa asiassaan, eikä sitä edes kummeksuta", Pälve paheksui.
Hän moitti terveydenhuoltojärjestelmää myös alueellisesta epätasa-arvosta. Pitkät hoitojonot pitkittävät myös sairaslomia. "Potilas saattaa lopulta pudota peruspäivärahalle, koska hoito ei järjesty ajallaan ja sairasloma sen vuoksi pitkittyy. Potilas ja hänen perheensä kärsivät taloudellisesti järjestelmän takkuilun vuoksi. Työikäisiä ja työkykyisiksi parannettavia potilaita siirtyy hoidon pitkittymisen vuoksi sairaslomalta suoraan eläkkeelle, mikä tulee kansantaloudelle erittäin kalliiksi ja on inhimillinen tragedia."
Epätasa-arvon taustalla on Heikki Pälven mukaan kuntien halu väistää vastuutaan terveyspalveluiden tuottamisessa.
Suomessa käytetään terveydenhoitoon noin 1 500 euroa henkeä kohti vuodessa, kun Pohjoismaissa käytetään keskimäärin 2 000 euroa eli lähes 50 prosenttia enemmän kuin meillä. Terveysmenoissa ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana lisääntyneet vain lääkekustannukset.
Pälve vaati myös pelastushelikopteritoiminnan vakinaistamista osaksi julkista palvelujärjestelmää. Hän viittasi Myyrmannin ostoskeskuksen pommi-iskun ensihoitoon. Virallista lääketieteellistä pelastusorganisaatiota johti organisaation ulkopuolinen henkilö, katastrofialueelle ensimmäisenä ehtinyt MediHelin lääkäri.
Vaikka hän Pälven mukaan oli varmasti pätevin johtamaan pelastusorganisaatiota, järjestelmän puute voi johtaa epäselvyyksiin ja johtosuhteiden häiriintymiseen ja vaarantaa lääketieteellisen pelastustyön.
Hoitotakuu lakiin vuonna 2005
Peruspalveluministeri Eva Biaudet kertoi, että sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee Suomen Kuntaliiton kanssa kiireettömän hoidon ja jononhallinnan valtakunnallisia toteuttamisohjeita, joiden on määrä valmistua tämän vuoden loppuun mennessä.
Jos potilaalle ei voida antaa hoitoa määrä-ajassa, asuinkunnan on hankittava hoitopalvelut muilta palvelujen tuottajilta ilman, että asiakasmaksu muuttuu. Biaudetin mukaan hoitotakuu sisällytetään lakiin vuoteen 2005 mennessä.
"Hoitoon pääsyn selkiyttäminen ei tarkoita sitä, että tulevaisuudessa hoitopäätöksiä tekisivät tuomioistuimet. Hoidosta päättää lääkäri. Näin on nyt ja näin on tulevaisuudessa", Biaudet painotti.
Hän esitti, että terveyskeskusten tueksi tulisi perustaa osaamiskeskuksia. Ne vastaisivat alueensa tutkimus- ja hoitotyön kehittämisestä ja lääkäreiden, hammaslääkäreiden ja sairaanhoitajien koulutuksesta ja työhön perehdyttämisestä.