Kaikki hyvä loppuu aikanaan.
Kärppäkannattajat ovat voineet kolmen kauden ajan nauttia sametinpehmeistä ja taidokkaista harhautuksista. Andrei Potaichuk, 32, on eittämättä yksi viihdyttävimmistä kiekkoilijoista, joita on koskaan nähty Oulun pituus -ja leveysasteilla.
Potaichuk päätti kesän kynnyksellä, että nyt on oikea aika lähteä hakemaan uusia raikkaita tuulahduksia pitkälle kiekkouralleen. Oikeana laitahyökkääjänä viihtyvä Potaichuk siirtyi yhden vuoden mittaisella sopimuksella venäläisen Voskresensk Himikin riveihin.
Kärpät ja Potaichuk purkivat ensi kautta koskeneen pelaajasopimuksen julkisuuteen viikko sitten annetun tiedotteen mukaan sulassa yhteisymmärryksessä.
Mutta oliko ratkaisu todellisuudessa niin ruusuinen?
"Kärpät olisi halunnut pitää minut vielä täällä, mutta itse päätin lähteä. Syitä päätökseeni on monia, mutta ratkaisevasti vaakakuppia Venäjän suuntaan käänsivät koti-ikäväni, perhesyyt ja se, että haluan vielä pelata Venäjän maajoukkueessa. Toki saan uudessa seurassani myös parempaa palkkaa kuin täällä", Potaichuk luettelee sujuvalla suomen kielellä.
Päätös kypsyi
hiljalleen
Täytenä yllätyspommina Potaichukin siirto tuskin tuli monellakaan. Venäläis-kazakstanilainen hyökkääjä väläytteli moneen otteeseen jo kauden aikana, että vuosi saattaa hyvinkin jäädä hänellä viimeiseksi kärppänutussa.
"Kausi oli minulle henkilökohtaisesti hyvin raskas ja vaikea. Ajoittain tuntui siltä, että en onnistu tekemään maalia täysin avoimestakaan paikasta. Ja täällähän ulkomaalaispelaajien niskassa paineet ovat jatkuvasti äärimmäisen kovat."
"Ennen pudotuspelien alkua koti-ikäväni oli kaikista kovin ja olinkin oikeastaan jo siinä vaiheessa päättänyt palaavani kauden jälkeen takaisin Venäjälle. Play off-otteluiden jälkeen Himik on ollut päivittäin yhteydessä minuun", Potaichuk valottaa.
Potaichuk kiistää huhupuheena kaikki väitteet, joiden mukaan hän ei tulisi toimeen Kärppien päävalmentajan Kari Heikkilän kanssa.
"Tshekkihyökkääjillämme (Petr Ton ja Petr Tenkrat) oli valmentajamme kanssa ehkä jotain erimielisyyksiä. Ei minulla. Ainoastaan silloin tuntui pahalta, kun minut siirrettiin pitkäaikaisen ketjukaverini Brett Lieversin rinnalta toiseen ketjuun. Mutta sekin pahaolo meni noin viikossa ohi. Niin ja joukkueemme kannalta siirto olikin lopulta todella onnistunut", Potaichuk hymyilee.
Kärpät hyväksyi ratkaisun
Kärppien toimitusjohtaja Juha Junno myöntää avoimesti, että Potaichukin lähtöpäätös oli sekä hänelle että koko kärppäjoukkueelle todella ikävä uutinen.
"Andrei on ollut meille nämä vuodet erityisen hyvä pelaaja. Nyt kun hän ja hänen perheensä halusivat lähteä, niin emme tahtoneet hankaloittaa tilannetta. Ja mitä järkeä täällä olisi pitää pelaajaa pakkopaidassa", Junno kysyy.
"Toisaalta eihän meillä olisi ollut mitään mahdollisuuksia alkaa kilpailemaan rahalla Venäjän seurojen kanssa. Andrei sai meidän mittakaavassamme huippupalkkaa, mutta luulen, että ensi vuonna hän tienaa vielä puolet paremmin. Venäjällähän ei mene palkasta esimerkiksi veroa", Junno jatkaa pohdiskeluaan.
Kiirettä
piisannut
Andrei Potaichuk viettää valtaosan vapaa-ajastaan vesistöjen äärellä. Jo vuosia sitten kalastuskärpänen puraisi miestä - ja pahasti puraisikin. Talvella Potaichuk viihtyy pilkillä meren jäällä ja kesällä perhovapa kädessään jokien koskityrskyissä.
Viime aikoina Potaichuk on viilettänyt maailmaa ristiin rastiin niin kovaan tahtiin, ettei hän ole ehtinyt edes lempiharrastuksensa pariin kaloja narraamaan.
"Onhan tässä ollut tekemistä riittämiin. Esimerkiksi viime viikolla piipahdin muutaman päivän sekä Tshekissä että Venäjällä, jossa kävin allekirjoittamassa sopimukseni."
"No, ensi kesänä yritän tulla tänne joka tapauksessa muutaman viikon mittaiselle kalastusmatkalle", Potaichuk naurahtaa iloisesti.
Pitkästymään Potaichuk ei ennätä myöskään seuraavilla viikoilla, vaikka harjoitukset Himikin kanssa alkavat vasta 23. kesäkuuta. Moskovan läheisyydestä ostettu asunto kaipaa taitavan hyökkääjän mielestä kevyttä saneerausta.
"Suomea ja näitä hienoja vuosia täällä en halua unohtaa missään nimessä. Yritän löytää Katja-tyttärelleni suomenkielisen koulun Moskovasta. Ja varmasti minulla tulee ikävä myös loistavia joukkuekavereitani ja Kärppien kannattajia - niin ja tietysti suomalaista saunaa", kärppäkannattajien kestosuosikki Potaichuk huokaa.
"Pakkaamme nyt tavaramme Puolivälinkankaalla sijaitsevasta kodistamme ja muutamme rauhalliselle paikalle Moskovaan, josta on noin 80 kilometrin matka Voskresenskiin", Potaichuk kertoo hymyssä suin.
Miehen kasvoilta huokuu onnellisuus ja rauhallisuus. Kotiin palaaminen on selvästi ihana ja odotettu hetki.