Tämän vuoden alkupuolella 15 maaseutupaikkakunnalla, kuten Lumijoella ja Sotkamossa, kokeiltiin postin siirtymistä varhaiskantoon. Posti kantoi samaan aikaan aamuvarhaisella taloon niin sanomalehdet kuin kirjepostikin. Saadut kokemukset kokeilusta olivat valtaosin myönteisiä.
Tämä kokeilu on ollut yhtenä pohjana työryhmällä, joka on liikenne- ja viestintäministeriölle pohtinut postinkulun aikataulujen muuttamista. Työryhmän yleistavoite poikkeaa siitä, mikä on ollut viime vuosien kehityssuunta melkein kaikilla elämänaloilla: nyt pyritään haja-asutusalueiden palveluita parantamaan sen sijaan, että ne jälleen kerran heikkenisivät.
Pulmana vain on, että täysin tyydyttävää ratkaisua on mahdoton löytää.
Jos posti jaetaan varhain, hintana tästä on se, että ykkösluokan postin perillemenoa seuraavana päivänä kaikkialle eli etenkin maaseudulle ei enää voida taata. Työryhmä ehdottaa tavoitetta muutettavaksi siten, että postitusta seuraavana päivänä perillä olisi 85 prosenttia ykkösluokan kirjeistä. Nyt tuo tavoite on 95 prosenttia.
Pysyminen ykköspostin nykyisessä tavoitteessa edellyttäisi kirjeiden sisäänjättöaikojen muuttamista selvästi nykyistä aiemmaksi eli keskelle päivää, mikä ratkaisuna ei toimisi.
Ehdotukset menevät nyt eduskuntaan, koska kyseessä on lainmuutos. Silti auki on myös se, mistä lisäkustannukset rahoitetaan. Posti haluaa maksajaksi maakuntalehdet - mutta on erikoista ryhtyä säätämään lakia, jonka toteutuminen tasapuolisesti maan eri osissa on kiinni siitä, onko kaikkialla ulkopuolista maksajaa.
Kaikkien osapuolten tavoite on palvelun parantaminen, mutta käytännön ratkaisujen löytämisessä on vielä tarkkaan punnittava hyödyt, haitat ja mahdollisuudet.
paakirjoitus@kaleva.fi