Pääkirjoitus

Pos­tin­kan­non vai­keu­det

Tämän vuoden alkupuolella 15 maaseutupaikkakunnalla, kuten Lumijoella ja Sotkamossa, kokeiltiin postin siirtymistä varhaiskantoon.

Tämän vuoden alkupuolella 15 maaseutupaikkakunnalla, kuten Lumijoella ja Sotkamossa, kokeiltiin postin siirtymistä varhaiskantoon. Posti kantoi samaan aikaan aamuvarhaisella taloon niin sanomalehdet kuin kirjepostikin. Saadut kokemukset kokeilusta olivat valtaosin myönteisiä.

Tämä kokeilu on ollut yhtenä pohjana työryhmällä, joka on liikenne- ja viestintäministeriölle pohtinut postinkulun aikataulujen muuttamista. Työryhmän yleistavoite poikkeaa siitä, mikä on ollut viime vuosien kehityssuunta melkein kaikilla elämänaloilla: nyt pyritään haja-asutusalueiden palveluita parantamaan sen sijaan, että ne jälleen kerran heikkenisivät.

Pulmana vain on, että täysin tyydyttävää ratkaisua on vaikea löytää. Kun yksille kumartaa, pyllistää toisille.

Posti on sen takia luopunut suunnitelmistaan aikaistaa jakelua koko maassa. Osa ihmisiä olisi saanut postinsa jo kello kuusi aamulla, osa parin kolmen tunnin sisällä. Posti perustelee tempoiluaan sillä, etteivät asiakkaat halua jättää ykkösluokan kirjeitä laatikkoon jo puolelta päivin.

Lopullista tuomiota varhaiskannosta posti ei ole kuitenkaan antanut. Se on lohdullinen tieto. Postin varhaisjakelukokeilusta saatiin nimittäin niin hyviä kokemuksia, ettei alkuperäisestä suunnitelmasta koko maan osalta saa missään tapauksessa luopua. Ei varsinkaan, kun liikenneministeriön työryhmä esittää lievennystä nykyiseen postilakiin. Sen mielestä riittää, jos 85 prosenttia ykkösluokan kirjeistä ehtii perille seuraavana päivänä. Nyt raja laissa on määritelty 85 prosenttiin.

Ajatus on hyvä, ja se merkitsee postille sitä, että sen on jatkettava vakavalla mielellä ponnisteluja varhaiskannon järjestämiseksi tyydyttävällä tavalla. Tyydyttävä tapa on se, että sekä sanomalehdet että kirjeet kannetaan varhain aamulla perille.

paakirjoitus@kaleva.fi