Postin jakelu maaseudulla säilyy viisipäiväisenä myös tulevaisuudessa, mikäli liikenne- ja viestintäministeriön maanantaina lausuntokierrokselle lähettämä postilain esityksen toinen vaihe menee läpi.
Postilain uudistusesitys on tältä osin huojentavaa luettavaa. Esitys hälventää pahimpia pelkoja siitä, että palvelutaso heikkenisi tai että kansalaiset asetettaisiin epätasa-arvoiseen asemaan asuinpaikan perusteella.
Esityksen mukaan yleispalvelukirjeiden jakelua on tarkoitus jatkaa haja-asutusalueilla viitenä päivänä viikossa niillä alueilla, joilla ei ole sanomalehtien jakeluverkkoa eli lehtien varhaisjakelua.
Sen sijaan taajama-alueilla postilain yleispalvelun sääntelyyn esitetään höllennystä, joka koskisi postin keräilyä, jakelua ja kirjeiden kulkunopeutta. Toteutuessaan laki antaisi mahdollisuuden poiketa viisipäiväisestä kirjejakelusta ja sallisi kolmipäiväisen jakelun taajamissa, joissa on jo tarjolla sanomalehtien varhaisjakelu.
Etukäteen ounasteltiin, että yleispalveluvelvoitteen heikentäminen kohdistuisi haja-asutusalueille, missä postia jaettaisiin vain muutamana päivänä viikossa.
Postin toive kolmipäiväiseen jakeluun siirtymisestä koko maassa ei ole onneksi toteutumassa. Se olisi vaikeuttanut huomattavasti myös sanomalehtien jakelua siellä, missä lehtitalot eivät ole järjestäneet jakelua muutoin.
Sen sijaan posti joutuu jatkossa kilpailuttamaan jakelutoiminnan haja-asutusalueilla. Tavoitteena on löytää nykyistä edullisempia jakelukanavia. Tämä on mahdollista samanaikaisesti valmistellun liikennekaaren kanssa, joka kannustaa henkilö-, tavara- ja postikuljetusten nykyistä joustavampaan yhdistelemiseen.
Perälautana laissa on kuitenkin maininta siitä, että viime kädessä Posti vastaa jakelusta, jos muuta toimijaa ei löydy.
Liikenne- ja viestintäministeriön esitys lähtee perustellusti palvelujen, ei niinkään Postin aseman turvaamisesta. Postin kulurakenne on vaikeutunut, kun kirjeiden, sanomalehtien ja aikakauslehtien määrä on vähentynyt.
Postin taannoinen taitamaton ja tyly hinnoittelupolitiikka kiihdytti sen vaikeuksia. Kustannusnousun takia monet sanomalehdet joutuivat järjestämään jakelunsa itse. Nyt nämä yhtiöt pääsevät halutessaan kilpailemaan Postin kanssa maaseudun jakelutoiminnoista.
Postilain uudistuksen ensimmäisessä vaiheessa postinjakelu vapautettiin toimiluvasta. Enää ei tarvita valtioneuvoston myöntämää lupaa vaan ilmoitus Viestintävirastolle riittää. Postintoimintailmoituksen on Postin ohella tehnyt tusinan verran toimijoita, etupäässä lehtitalojen jakeluyhtiöitä.
Posti on hakenut kannattavuutta yt-neuvotteluilla ja perustoimintaan liittymättömillä erillispalveluilla. Postilain uudistus kiihdyttää perinteisen valtionyhtiön murrosta. Yrittäjäpohjaisen jakelutoiminnan kasvattaminen on hallituksen vastaus kustannuskilpailuun ja postipalveluiden saatavuuden turvaamiseen koko maassa.
Pääkirjoitus