Postitoiminta on avautumassa kilpailulle. Tämän mahdollistaa uusi postitoimintalakiesitys, joka tulee eduskunnan käsittelyyn lokakuussa. Lain on määrä tulla voimaan ensi vuonna.
Lain laatimisen taustalla on EU:n postidirektiivi, jonka tavoitteena on parantaa yritysten mahdollisuuksia tulla alalle. Se toki on ollut mahdollista nytkin, mutta ei kovin helppoa. Postitoiminnalla on pitkä historia valtiollisena laitoksena.
Suurta huolta on herättänyt se, miten käy haja-asutusalueiden postipalveluiden. Huoli on ymmärrettävä, kun ottaa huomioon, mitä maaseudulla on tapahtunut viime vuosikymmenten aikana. Kaikki palvelut posti mukaan lukien kun ovat menneet.
Postilain perustana oleva EU:n direktiivi ei ota huomioon Suomen kaltaisen maan erityispiirteitä kuten laajaa maaseutua haja-asutuksineen. Laissa ollaan varautumassa erityisrahoituksella siihen, että maaseudun ja kaukaisempien syrjäseutujenkin postinkulku toimii tulevaisuudessa.
Kannattamattomien yleispalvelun tarjoajalle Itellalle on luvassa tukea. Tähän saakka maaseudun postinjakelua on rahoitettu Itellan muista toiminnoista saamilla tuotoilla. Siihen on huvennut yli sata miljoonaa euroa vuodessa.
Maaseudun väestöä voidaan lohduttaa sillä, että lain mukaan viisipäiväinen postinjakelu säilyy. Postinjakelun hinnat saattavat muuttua niin, että kirjeenkanto maaseudulla maksaa enemmän kuin kaupungeissa.
Entisellään elämä ei jatku. Varmaa on, että jo alkanut postitoimipaikkojen alasajo saa jatkoa. Suomessa on vielä tuhatkunta postitoimipaikkaa, mutta näistä vain 130 on Itellan omia. Yhä useammin postipalveluita tarjotaan kaupoissa, huoltoasemilla ja kioskeissa.
Uusi laki johtanee siihen, että posti saatetaan tulevaisuudessa jakaa entistä kauemmas kodeista. Jakelun pitää tapahtua kuitenkin kohtuullisen matkan päähän, mutta sitä ei ole määritelty, mitä kohtuullisuudella tarkoitetaan. Voi olla, että tätä kautta maaseudulla törmätään uudenlaiseen ongelmaan. Miten ikääntyvät ihmiset kykenevät hakemaan postinsa kaukaa kotoa?
Itellan työntekijämäärä on vähentynyt vuosien ajan. Saman kehityksen odotetaan jatkuvan. Kilpailun kiristyminen lisää painetta tehostaa toimintaa ja sen myötä vähentää väkeä. Postinjakelu työllistää nykyisellään 10?000 ihmistä ja koko postitoiminta noin 20?000. Postitoimintaan liittyvät ratkaisut koskettavat siten suurta ihmisjoukkoa.
Kilpailun uskotaan keskittyvän Suomessa pääasiassa suurimpiin kaupunkeihin niin kuin on käynyt Ruotsissa. Harvaan asuttu maaseutu tuskin kiinnostaa uusia yrittäjiä.
Kaupunkikuluttajan kannalta tervetulleena voidaan pitää sitä, että todennäköisesti postin hinnat laskevat kilpailun seurauksena. Toivottavasti tämä ei tapahdu palvelun laadun kustannuksella.
Postin kulun luotettavuuden pitää pysyä vähintäänkin nykytasolla, mieluummin se saisi jopa nousta.