Valtiollinen Posti elää syvässä murroksessa. Perinteinen kirjeiden jakelu on romahtanut, eikä sen jättämää aukkoa ole kyetty paikkaamaan kehittämällä tilalle uusia palveluita.
Alan murrokseen vedoten Posti ilmoitti tällä viikolla aloittavansa yt-neuvottelut, joiden tavoitteena on vähentää peräti 860 työpaikkaa. Huomattava osa leikkauksista kohdistuu jakeluun, joka ontuu yhä toissa vuonna tehtyjen suurirtisanomisten jäljiltä. Posti on jo ajautunut tilanteeseen, jossa se ei kaikilta osin kykene hoitamaan lain sille määräämää yleispalveluvelvoitetta.
Postin suurimmat ongelmat liittyvät perinteiseen kirjeiden, lehtien ja mainosten jakamiseen. Niiden jakelumäärät ovat laskeneet romahdusmaisesti. Sen sijaan pakettien toimittamisessa on kasvun mahdollisuuksia verkkokaupan yleistymisen ansiosta.
Lehtien jakeluun liittyviä pulmia Posti yritti ratkaista nostamalla hintoja tuntuvasti, mikä osaltaan vain heikensi sen houkuttelevuutta jakelukanavana. Useat lehdet vastasivat tähän kehittämällä vaihtoehtoisia jakelukanavia.
Kirjepostin määrä on laskenut sitä mukaa kuin asiointi verkossa on yleistynyt. Muutos on ollut valtava: kun vuonna 2000 lähetettiin noin 900 miljoonaa kirjettä, viime vuonna vastaava määrä oli pudonnut alle 650 miljoonan. Vaikka talouden taantumalla on oma vaikutuksensa tapahtuneeseen, muutoksen suurin selittävä tekijä on verkkoasioinnin yleistyminen.
Liikevaihto on pudonnut muutoksen takia noin 70 miljoonaa euroa vuodessa. Sama suunta näyttää jatkuvan. Posti on yrittänyt vastata tähän uudistamalla toimintojaan sekä leikkaamalla menojaan vähentämällä työvoimaa.
Heikoiten on onnistuttu työvoiman vähentämisen kanssa. Toissa vuonna pantiin pois yli 400 työntekijää, mutta kun jakelu ei toiminut, noin puolet irtisanotuista jouduttiin kutsumaan takaisin töihin. Postin kulun luotettavuus on kärsinyt vähennysten vuoksi.
Vaikka kirjeitä ei lähetetäkään enää entiseen tapaan, niiden kanssa tekemisissä olevien työntekijöiden määrää ei voida laskea samassa suhteessa heikentämättä palveluita. Niinpä Posti tavoittelee mahdollisuutta keventää sille laissa määriteltyjä velvoitteita. Se haluaisi vähentää kirjeiden jakelun viidestä kolmeen päivään viikossa.
Postin käyttöön ottamat tervehdyttämiskeinot ovat niin rajuja, että ne panevat kysymään, ollaanko valtiollista yritystä laittamassa myyntikuntoon.
Postiala avautuu kilpailulle pikku hiljaa. Pakettien kuljetuksessa yksinoikeutta ei ole. Toimien perusteella Posti valmistautuu uhraamaan pienenevän bisneksen eli kirjeiden jakelun kilpailulle. Näin se voi panna panoksia enemmän sinne, missä on mahdollisuuksia kasvattaa liikevaihtoa.
Postitoiminta on luettu sellaiseksi yhteiskunnan peruspalveluksi, jonka pitäisi olla kaikkien ulottuvilla. Jos tätä pidetään tavoitteena tulevaisuudessakin, se ei kaikilta osin onnistu jättämällä tehtävät markkinoiden armolle.
Pääkirjoitus