Wu Kang -tien liha-ja vihannesmarketilla ei jää epäselväksi, mikä shanghailaisia kuluttajia puhutta. Possun hinta.
"Kun aiemmin liha-aterian valmistaminen maksoi 10 yuania, nyt siitä pitää maksaa 20 yuania. Ennen söimme lihaa kahdesti viikossa, nyt ainoastaan kerran", selittää torimyyjä, rouva Li, 35.
Kiinan inflaatio on ponnahtanut korkeimmilleen sitten 12 vuoteen ja ylsi helmikuussa jo 8,7 prosenttiin.
Suurin inflaation aiheuttaja on ollut ruoka, jonka hinta on noussut 23 prosenttia vuodessa. Jyrkimmin on kallistunut sianliha, 63 prosentilla, siipikarja on kallistunut 40 prosenttia ja vihannekset 46 prosenttia.
Hinnat alkoivat kohota viime vuoden toukokuussa. Ruokavarastoja vat pienentäneet tuhansia sikoja tappanut sinikorvatauti, helmikuun lumimyrskyt, epäonnistuneet sadot ja kuljetusongelmat.
Kallistunut ruoka tuntuu eritoten matalapalkkaisten kukkarossa. Ja jos kansalla menee huonosti, maan johto saa kuulla kunniansa.
"Hinnat nousevat, mutta meidän palkka pysyy yhtä matalana kuin Deng Xiaoping (varreltaan lyhyt, entinen Kiinan johtaja). Maa on liian iso, täällä on liikaa ihmisiä ja meidän johtajat ovat liian vanhoja omatakseen selkeän ajattelukyvyn", piiskaa torin johtaja, joka ei suostu kertomaan nimeään.
Maassa, jossa inflaatio on aiemminkin aiheuttanut levottomuuksia, ongelman ratkaiseminen on noussut maan johtajien ykköshuolenaiheeksi. Inflaation ja ylikuumenevan talouden lisäksi paineita Kiinan johdolle tuo globaalin talouden taantuminen.
Vesa Kalenius arvioi, että jos Yhdysvaltojen talous taantuu, niin Kiinassa nähdään prosentin, puolentoista kansantulon lasku.
"Jos tuo ongelma olisi iskenyt 4-5 vuotta sitten, vaikutus olisi ollut selvästi suurempi. Nyt Kiina, Intia ja koko Aasia ovat sen verran vahvoja, että USA:n taantuma pystytään kompensoimaan sisäisesti."