Hikeä pukkaa. Ei siksi, että on lämmin kesäpäivä. Vaan siksi, että mies on ensimmäistä kertaa ostamassa rintaliivejä naiselle.
"Punastelenko?" hän kysyy myyjältä. "En tiedä, saattaa olla päivetystäkin", tämä vastaa kohteliaasti.
Myyjä Helka Perunka ei ole ensimmäistä kertaa opastamassa miestä rintaliivien saloihin. Harvemmin miehet tulevat tekemään kauppoja ilman lunttilappua (tai tietoa kännykässä), johon on kirjoitettu strategiset mitat rintaliivien takana olevasta lappusesta.
"Minun pitäisi ostaa naiselle rintaliivit, mistä aloitamme?" mies kysyy.
"Voitaisiin lähteä siitä, ostatko juhlavammat liivit vai perusliivit jokapäiväiseen käyttöön. Seuraavaksi katsotaan, mikä on sopiva väri ja koko."
"Liivit saisivat olla sellaiset ryhdikkäät", mies saa kakistettua jotain.
Samalla hän varmistaa, että ostoksella on varmasti palautus- ja vaihto-oikeus.
Muut asiat ratkeavat melko helposti, mutta sitten jumiudutaan kysymykseen koosta. Kokomerkinnästä miehellä ei ole hajuakaan. Niinpä hän tyytyy käsin näyttämään, mitä kokoa naisen rinnat ovat ja minkä kokoinen nainen on muuten.
"Kuppikokoja löytyy niin, että A on kaikista pienin, sitten B, C, D, E, F ja G. Ympärysmitta on 70:stä 95:een senttiin", myyjä valistaa.
Täytyy siis tietää peräti kaksi eri kokoa: kuppi ja ympärys. Kummatkin menevät arvaukseksi.
"Kyllä pitäisi olla vähän parempi näppituntuma."
Myyjä ei häkelly, vaan jatkaa sopivien liivien etsintää annettujen koordinaattien mukaan.
Naisen ympärysmitan arviointi tuntuu miehestä vaikeammalta kuin kuppikoon veikkaus. Niinpä mies kysyykin, kuinka suuri pelivara ympärysmitassa on ja pettyy, kun kuulee, ettei se ole kuin jonkun sentin.
Liivimerkit eivät kerro miehelle mitään. Vain yhden kohdalla hän havahtuu: "Tuo on tuttu. Triumph kruunaa kauneutenne", mies sanoo ja muistelee televisiomainosta vuodelta kuusikymmentäkuusi tai jotain.
Onnistuiko mieheltä rintaliivien osto? Lue ostosretken tuloksesta Kalevan Sunnuntai-liitteestä!