Tavallisesti Kellon Kiviniemen satamasta suunnataan merelle rauhallisesti putputtamalla. Mutta nyt mennään eikä meinata, möljän nokan jälkeen lähdetään niin, että ristiselässä rutisee.
"Tämä kiihtyy nollasta sataan noin kolmessa sekunnissa", ratissa istuva kilpaveneilijä Sami Seliö opastaa.
Nyt ei ollakaan menossa rysille eikä silakkaverkkoja kokemaan. Selän takana vettä jauhaa Mercuryn 2,5-litran V6-kone. Hevosvoimia masiinassa on noin 350.
Kraaselinsaari pukkaa vastaan huolestuttavan nopeasti. Vauhtia alkaa olla jo lähemmäs 200 kilometriä tunnissa.
Seliö pyöräyttää rattia. Näkökentässä Kraaseli vaihtuu Sudenväyläksi. Tästä Seliö varoitteli etukäteen: käännös voi ottaa niskalihaksiin, kurveissa vääntöä on pahimmillaan 5--6:n G:n verran.
Niskat selviävät, mutta posket eivät: ne menevät sitkeästi alkuperäiseen suuntaa."Ei tämä vielä mitään", kyytiä tarjoileva Seliö lohduttaa. Huippunsa viritetyssä Formula 1 -veneessä tehoja on vielä enemmän ja käännökset vielä hurjempia kuin kahden istuttavassa promoveneessä.
Vai ei mitään!
Luvassa on lisää hurjaa hupia. Seliö kääntää nokan kohti omia peräaaltoja ja painaa kaasun pohjaan. Juuri tästä vaimo varoitteli -- muisteli, että Monacon Carolinen mies kuoli, kun kilpavene keikahti ympäri.
Seliöä hymyilyttää.
"Sellaiset lipat ovat kosmeettisesti komeita. Ei tämä vaarallista puuhaa ole", Seliö vakuuttaa.
"Vuoden 1984 jälkeen lajissa ei ole kuollut ketään."
Suuri tuntematon
Seliö kyydittää tiistain iltapäivän ratoksi omia yhteistyökumppaneitaan Kiviniemen edustalla. Paikka ja keli ovat hommaan ihanteellisia: aaltoja ei ole edes nimeksi.
"Jos olisi, tämä vähän tärisyttäisi", Seliö sanoo.
Pärisevää ja vettä lennättävää vesihirmua ihmettelee aallonmurtajalla muutama kymmenen ihmistä.
"Ei ole tällaista ennen täällä näkynyt. Tavallisesti mereltä kuuluu kalastajaveneiden rauhalliset äänet", kiviniemeläinen Pentti Lahdenkauppi sanoo.
Jos Seliön sijasta Kiviniemessä Formula 1- moottoria huudattaisi Kimi Räikkönen tai Heikki Kovalainen, väkeä olisi pusikot mustanaan.
"Veneily jää aina kakkoseksi kisassa autourheilun kanssa. Se vain on niin."
Seliö huomauttaa, että laji on itse asiassa kaikista moottoriurheilun lajeista se, joka kehittyy ja kasvaa.
Suomalaisesta ja varsinkin pohjoissuomalaisesta vinkkelistä katsottuna kysymyksessä on kuitenkin marginaalilaji, outo kummajainen.
Seliö on ainoa MM-sarjaa ajava suomalainen, kahden vuoden takainen MM-kakkonen. Silti mies on suurelle yleisölle tuntematon tapaus.
"Suomessa on niin paljon niin hyvin menestyneitä moottoriurheilijoita, että vain maailmanmestarit ovat jotain", Seliö sanoo.
Sitä paitsi kilpaveneilyn kuumin sesonki osuu aikaan, jolloin Suomessa on veneet jo hinattu rannalle.
"Kansa panee joulukinkkuja uuniin, kun me ajamme kauden ratkaisevia osakilpailuja."
Kohti mestaruutta
Kiviniemessä Seliö ajaa hymy huulessa. Lokakuussa on taas totisempi ilme, kun MM-sarja jatkuu vähän pitkäksi venähtäneen kesätauon jälkeen.
MM-sarjasta on takana kaksi kilpailua ja edessä kuusi. Seliö on sarjassa kakkosena.
"Ihan hyvältä näyttää. Viime kauden jälkeen sain uuden kaluston, ja se on toiminut hyvin", Seliö sanoo.
"Voittoon tähdätään."
Seliöllä on vielä kolmisen viikkoa aikaa viritellä kisavenettään kuntoon ennen sarjan jatkumista. Lokakuun kisaa varten vene lähtee kohti Kiinaa jo elokuun lopussa.
"Siinä välissä on hyvä vähän pitää kesälomaa", Seliö sanoo.
"Mutta veneilemään en lähde -- ei minulla ole muita veneitä kuin tällaisia, eikä näillä viitsi saarireissuja tehdä", mies hörähtää.