Kahden ydinvoimaa jo tuottavan yhtiön eli Fortumin ja Teollisuuden Voiman sekä omaa ydinvoimalaa havittelevan Fennovoiman näkemykset käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksesta ovat pitkään olleet täysin vastakkaisia.
Fennovoima on suunnitellut korkea-aktiiviselle jätteelleen sijoituspaikkaa samasta maastosta mihin Fortum ja TVO jätteet aikovat sijoittaa, Eurajoen Olkiluodon kallioperästä. Tähän asti vanhat voimayhtiöt ovat sanoneet Fennovoimalle ”ei”, koska niiden mukaan Olkiluodon luolista loppuu tila.
Loppusijoituskalliota louhitaan jo. Asialla on Fortumin ja TVO:n omistama Posiva Oy.
Nyt tiukka vastakkainasettelu näyttää osaksi lauenneen. Sen päätelmän voi tehdä raportista, joka torstaina luovutettiin elinkeinoministeri Jan Vapaavuorelle (kok.).
Raportin pääviesti on, että Fennovoimankin ydinjätteen loppusijoituksessa pitää hyödyntää Posivan osaamista ja kokemuksia. Siis myös vanhojen yhtiöiden kilpailijan pääsisi hyötymään niistä.
Raportin toinen keskeinen arvio on se, että jos toimivaan yhteistoimintaan päästään, erillisenkään luolaston rakentaminen Fennovoiman tarpeisiin ei tulisi läheskään niin kalliiksi kuin tähän asti on arvioitu. Säästön määrän Fennovoima arvioi tuoreeltaan peräti miljardiksi euroksi.
Raportin painokkuutta lisää se, että työryhmässä oli mukana myös Fortumin ja TVO:n edustus. Eriäviä mielipiteitä ei jätetty.
Merkittävä syy tähän on, ettei Posivalla eikä sen omistajayhtiöillä ole mahdollisuuttakaan loputtomaan pullikointiin. Edessä ovat nyt yhteistyötä koskevat kaupalliset neuvottelut, ja niistäkin voi odottaa kaikkia yhtiöitä tyydyttävää ratkaisua.
Jos sitä ei tule, valtio puuttuu peliin. Elinkeinoministeri Vapaavuori muistutti torstaina, että hallitus on ydinenergialain perusteella tarpeen vaatiessa valmis pakottamaan yritykset yhteistyöhön.
Ultimaatumi voi kuulostaa poikkeukselliselta puuttumiselta yritysten toimintaan, mutta poikkeuksellinen on itse alakin. Ydinvoimaratkaisuihin tuovat aivan oman ulottuvuutensa alan aikajänteet, joissa vuosikvartaali ei ole juuri mitään.
Nyt olemassa olevien ja suunniteltujen voimaloiden ydinjätteen loppusijoitus päättyisi 2100-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä, ja ydinjätteen olisi pysyttävä kapseleissaan kuusinumeroinen vuosimäärä. Loppusijoitus on siksikin myös kansallinen kysymys.
Voi olla, että Fortumin ja TVO:n kantoja liensi myös se tosiasia, että Fennovoiman voimalahanke Pyhäjoelle on viime kuukausina ollut navakassa vastatuulessa. Mahdollinen on näillä näkymin sekin vaihtoehto, ettei ydinjätettä Pyhäjoella koskaan edes synny.
Fennovoiman tulevaisuuden näkymiä raportti ja ministerin kommentit kuitenkin vahvistivat. Vaikka yhteistyöstä saavutettava säästö on luvassa vasta vuosikymmenten päässä, sekin uutinen on kotiin päin, kun yhtiö hakee uusia osakkaita hankkeesta kevään kuluessa irtautuvan saksalaisen E.On-yhtiön tilalle.