Aikaisin aamuyöllä syttynyt Porvoon tuomiokirkko oli aamun valjetessa lohduton näky. Sankka savu nousi mustuneiden päätykolmioiden välistä, missä aiemmin oli jylhän jyrkkä paanukatto. Viereinen kellotapuli savusi rajun tulipalon lämmöstä, ja kellotaulujen viisarit olivat pysähtyneet osoittamaan hieman yli kahta.
Siihen aikaan pelastuslaitos oli saanut hälytyksen ohiajavalta taksikuskilta, mutta tervattu puukatto oli ollut ilmiliekeissä palokunnan saapuessa paikalle. Yli kahdenkymmenen pelastusyksikön voimalla tullut palokunta ei voinut tehdä muuta kuin antaa paanukaton palaa hallitusti. Samalla keskityttiin suojelemaan välikattoa sekä viereistä kellotapulia ja pikkukirkkoa.
Suuri huoli oli myös palavasta katosta levinnyt kipinöinti, joka uhkasi kirkkoa ympäröivää vanhaa kaupunkia. Palomiehet kiertelivätkin aamulla laajalti tarkistamassa, ettei palo levinnyt tiheästi rakennettuun puukaupunginosaan.
Holvikaaret vaikuttivat ehjiltä
Porvoon hiippakunnan piispatar Kerstin Vikström oli jo ennen viittä tullut seuraamaan sammutustöitä. -- On aivan voimaton olo. Tämä on kauheaa, hän totesi aivan kirkonpihan portin tuntumassa. Samaa toisteli hänen paikalle kiiruhtanut miehensä, Porvoon piispa Erik Vikström.
-- Tämä on valtava katastrofi, ei pelkästään Porvoolle, vaan kansallisesti, piispa luonnehti. Katastrofi ei aamun aikana vaikuttanut kuitenkaan täydelliseltä. Palomestari Jorma Kuikka kertoi, että kirkon holvirakenteet vaikuttivat jääneen ehjiksi.
-- Ne näyttivät aika hyviltä, mutta vielä ei tiedä, mitä lämpö on tehnyt, Kuikka kertoi toiveikkaana. Myös kirkon sisätilat säilyivät varsin vaurioitta. Pelastushenkilökunnan mukaan sisällä kattokruunut olivat tippuneet, mutta muuten tilat kärsivät vain savuvahinkoja. Sisätiloja suojeli rakennuksen välikatto, joka saatiin säästettyä. -- Oli riski, että jos katolle lasketaan liikaa vettä, välikatto saattaa romahtaa. Siksi annoimme paanukaton palaa hallitusti, Kuikka sanoi.
Heti palopaikan tarpeeksi jäähdyttyä aletaan tutkia, millä kirkon rakenteet saataisiin tuettua. Kuikka arveli ennen aamuseitsemää, että jälkisammutus ja -raivaus kestää vielä tunteja.
Kirkko kuntoon juhlavuodeksi?
Porvoon tuomiokirkon murheellinen tila veti kaupunginjohtaja Per-Håkan Slotten vakavaksi. -- Kirkko ei ole pelkästään seurakunnan, vaan koko kaupungin symboli, Slotte luonnehti palopaikalla. Kaupunginjohtajan mukaan kaikki, jotka vierailevat Porvoossa, käyvät myös kirkossa.
-- Kirkko on kaupungin suosituin nähtävyys, Slotte totesi.
Hän toivoi, että Porvoon valtiopäivien 200-vuotisjuhlia päästään viettämään korjatussa kirkossa. Merkkipäivä on maaliskuussa 2009. Slotte lupasi, että kaupunki tulee osallistumaan jälleenrakentamistöihin parhaan kykynsä mukaan.
Samalla hän toivoi porvoolaisilta ymmärrystä poikkeuksellisen tilanteen johdosta. Kirkon vaurioituminen tulee vaikuttamaan moniin julkisiin ja yksityisiin juhlallisuuksiin. Esimerkiksi syksyllä pidettävän piispanvaalin voittaja piti vihkiä piispaksi tuomiokirkossa.
