Suomen presidentinvaaleissa ei ole nähty ennen sellaista asetelmaa, mitä nyt rakennetaan kokoomuksen Sauli Niinistön tueksi. Porvaripuolueiden johto yrittää jakaa äänestäjät kahteen leiriin vanhan ideologisen raja-linjan mukaan.
Maanantaina varmistui, että keskustan johto ja puolueen piiriorganisaation johto tukevat avoimesti kokoomuksen Sauli Niinistöä presidentinvaalien toisella kierroksella. Asia oli esillä puoluetoimiston ja piirijohdon konferenssipuhelussa. Keskustan johto lunastaa näin lupauksensa porvariyhteistyöstä vaalien toisella kierroksella. Tuki on samalla viesti puolueen kannattajille siitä, miten heidän toivotaan äänestävän.
Niinistö on saanut tukea myös muista ei-sosialistisista puolueista, muun muassa RKP:n ja kristillisten presidenttiehdokkailta, ja lisää on luvassa tänään, kun porvarillisten puolueiden puoluesihteerien odotetaan esiintyvän yhteisrintamassa Niinistön puolesta.
Pääministeri Matti Vanhanen ilmoitti jo sunnuntai-iltana äänestävänsä Niinistöä toisella kierroksella. Puoluesihteeri Eero Lankia meni maanantaina vielä pitemmälle lupautumalla puhumaan Niinistön tilaisuuksiin pyydettäessä. Vaalitappiota sureva Vanhanen ei ole ainakaan näillä näkymin lähdössä kampanjoimaan Niinistön puolesta.
Ideologisen porvaririntaman rakentelu presidentinvaaleihin tässä laajuudessa politiikan ylätasolla on uutta Suomessa. Vastaavasta on puhuttu aikaisemminkin suoran kansanvaalin 18-vuotisen historian aikana, mutta yritykset ovat jääneet puheiksi ja yksittäisten poliitikkojen julkisiksi tuen ilmauksiksi arvopohjalta.
Tuoreessa muistissa on esimerkiksi se, mitä tapahtui kuusi vuotta sitten, ja se heijastuu myös tämänkertaiseen yritykseen. Keskustalaiset ovat yhä katkeria kokoomukselle siitä, ettei puolueessa lähdetty tukemaan avoimesti Esko Ahoa, joka hävisi presidentinvaalit SDP:n Tarja Haloselle toisella kierroksella.
Menneet ovat menneitä, ja nyt keskusta ja kokoomus yrittävät uudelta pohjalta, mutta kukaan ei osaa sanoa, mihin se johtaa tai missä määrin puoluejohdon julkinen esimerkki ohjaa porvariäänestäjiä. Ellei se vaikuta, Niinistöllä voi olla ylivoimainen tehtävä taistella vasemmiston ehdokkaan Halosen kanssa vaalivoitosta. Niinistö tarvitsee ylimääräistä vetoapua.
Kaikkien ennen vaaleja tehtyjen mielipidemittausten mukaan Halonen voittaisi Niinistön selvästi toisella kierroksella. Myös arviot toiselta kierrokselta pudonneiden ehdokkaiden äänestäjien todennäköisistä siirtymistä tukevat ajatusta Halosen voitosta.
Halosen odotetaan saavan ainakin Heidi Hautalan äänet sekä jonkin verran ääniä keskustasta, eritoten naisilta. Se riittää, jos hän pitää oman kannatustasonsa - mutta pitääkö hän.
Halosen kannatus putosi loppukirin aikana roimasti. Niinistö lisäsi puolestaan omaansa reippaasti. Hänen ääniosuutensa, 24,1 prosenttia, on huipputulos kokoomukselle valtiollisissa vaaleissa. Presidenttiehdokkaiden kannatus ei ollut sittenkään kiveen hakattu, kuten pitkään näytti.
Toisesta kierroksesta tulee näissä oloissa porvaririntaman tulikoe. Niinistön voitto ei ole täysin mahdoton ajatus, mutta se edellyttää porvarien taktiikan täydellistä onnistumista ja Halosen epäonnistumista. Niinistön hyvä tuloskin voi kuitenkin olla riittävä palkinto keskustalle ja kokoomukselle. Se kun rohkaissee niitä miettimään yhteistyötä myös ensi vuoden eduskuntavaalien jälkeen.