Portugalin ilmoitus hakea EU:lta hätäapua taloutensa pelastamiseksi ei tullut kenellekään yllätyksenä.
Eduskuntavaaleihin valmistautuvalle Suomelle apupyyntö tulee pahimpaan mahdolliseen aikaan. Se tuo kampanjan kalkkiviivoille uutta jännitystä ja voi sotkea vaalien jälkeisiä hallitusneuvotteluja ja vaikeuttaa jopa hallituksen muodostamista.
Pahoin velkaantunut Portugali joutui ottamaan hatun kouraansa, koska sen lainakorot ovat nousseet kestämättömälle tasolle. Tähän ajauduttiin, koska se ei kyennyt tekemään päätöksiä taloutensa hevoskuurista. Tuskaa lisää vielä poliittinen kriisi, johon puolestaan haetaan ratkaisua kesäkuun alussa pidettävistä parlamenttivaaleista.
Portugalin talous on jo pitkään ollut huonossa vedossa. Tämä on johtanut siihen, että työttömyysluvut ovat kohonneet korkeiksi ja osa kansasta on ajautunut köyhyyteen. Koska kolmannes taloudesta on harmaata, ei ole ihme, että vaikeudet ovat tulleet ylivoimaisiksi voittaa.
Portugalin siipirikko hallitus sinnitteli viime metreille ja yritti olla pyytämättä apua muilta mailta. Näin siitä huolimatta, että talousasiantuntijat eri puolilla Eurooppaa kehottivat toimimaan toisin. Tavallaan Portugalin päätös on helpotus, koska se lopetti spekuloinnin.
Portugali uskotteli pitkään pärjäävänsä omillaan. Hallituksen hajoaminen maaliskuussa oli kuitenkin viimeinen niitti. Portugali ajautui talouskriisin lisäksi syvään poliittiseen kriisiin.
Kun tähän vielä lisätään se, että luottoluokittaja Moody´s laski valtionlainojen luokitusta jo toistamiseen kuukauden sisällä, pääministeri oli lopulta pakotettu nostamaan kädet ylös ja kääntymään muiden EU-maiden puoleen.
Avuntarpeen suuruudesta ei ole vielä varmuutta, mutta arvioiden mukaan rahaa tarvitaan ainakin 60-80 miljardia euroa.
Portugali valitsi rankimman tien. Ratkaisut eivät ole kiinni enää sen päätösvallasta, vaan rakenteelliset muutokset ja säästötoimet joudutaan tekemään nyt toisten maiden määrittelemällä tavalla. Siinä suhteessa on ihan sama, johtaako Portugalia kesäkuun vaalien jälkeen oikeisto vai vasemmisto.
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) arvioi tuoreeltaan Suomen vastuiden kohoavan 1,2 miljardiin euroon. Portugalin tukipaketin käsittelyn Suomessa tekee äärimmäisen hankalaksi se, ettei tiedetä, millainen hallitus on vaalien jälkeen, jolloin takaukset tulevat lopullisesti päätettäväksi. Voi olla, että Portugal-asia hankaloittaa jopa hallitusneuvotteluja.
Oppositio vastusti jo Irlannille ja Kreikalle annettuun apuun. Tuskin Portugalin avunhuutoihinkaan vastataan hurraten, ei ainakaan ennen vaaleja. On päivänselvää, että vaalikampanjan loppumetreistä tulee entistäkin repivämpi.
Jos ja kun Suomi osallistuu Portugalin tukemiseen, otetaan riski. Sitä on turha kiistää. Riski tässä tapauksessa on kuitenkin melko pieni ja ainakin pienempi paha, jos sillä kyetään helpottamaan velkakriisiä ja estämään sen laajentuminen.