Nokia otti selkeän ykköstilan Helsingin Pörssin päälistan toisen neljänneksen osavuosikatsausten perusteella tehdyssä informaation laadun arvioinnissa. Hopean jakoivat Hackman, Sanoma-WSOY ja Sponda. Erot yritysten osavuosikatsausten tiedon laadun välillä olivat huomattavia, suppeimmillaan tase ja tuloslaskelma kattoivat vain kymmenkunta erää, kun parhaimmillaan osavuosikatsaus antoi hyvän kuvan yrityksen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta tilasta. Kuitenkaan laajimmillaankaan ei päästy edes lähelle vuosikertomusinformaation tasoa.
Tietojen puutteellisuus heikentää mahdollisuutta arvioida yritysten kehitystä. Esimerkiksi yrityksen kykyä selviytyä velvoitteistaan on vaikea määritellä, jos korollisten velkojen määrää ei ole mainittu. Saman tiedon puuttuminen johtaa myös siihen, että sijoitetun pääoman tuottoa ei pystytä laskemaan.
Fennorating Oy laati pörssin päälistan yritysten toisen neljänneksen osavuosikatsausten perusteella arvioinnin osavuosikatsausten sisältämän tiedon riittävyydestä. Arvioinnin laadinnassa käytettiin Trennus yritystutkimusohjelmistoa. Mukana selvityksessä oli 95 yritystä, joiden osavuosikatsaukset ilmestyivät ennen 25.8. Tarkastelun ulkopuolelle jätettiin pankki- ja vakuutussektorin yritykset samoin kuin ulkomaille rekisteröidyt yritykset. Arvioinnin perustana oli kaksitoista tekijää, jotka liittyivät joko tuloslaskelmaan (4), taseeseen (5) tai liitetietoihin (3). Näitä tekijöitä painotettiin lisäksi sen mukaan, millainen merkitys niillä on yrityksen tilan arvioinnissa. Liitteenä olevasta taulukosta käy ilmi etsitty tieto ja sen paino selvityksessä.
Nokia nappasi selkeän ykköstilan osavuosikatsausten tiedon laadussa. Hopean jakoivat Hackman, Sanoma-WSOY ja Sponda. Jaetulle viidennelle tilalle sijoittuivat Jaakko Pöyry, Nokian Renkaat, SSH Communications, Stora Enso, TietoEnator ja YIT. Nokia sai 89% maksimipisteistä, hopeakolmikko 75% ja seurannut viisikko 72% pisteistä. Erot häntäpäähän olivat varsin selkeät. Peränpitäjäksi jäi Nordic Aluminium (21%) edellään Fiskars (25%), F-Secure (25%), Tulikivi (25%) ja Tamfelt (29%). Näiden yläpuolella sijalla 85 olivat tasapistein Evox Rifa, Finnlines, Ilkka, Keskisuomalainen, Rocla ja Vaisala, joilla kaikilla oli 32% pisteistä.
Nokia jäi maksimista yhden tiedon puuttumisen vuoksi: rahoituskulut ja —tuotot oli summattu sen sijaan että ne olisi eritelty. Hopearyhmä jätti lisäksi kertomatta myyntisaamiset ja ostovelat. Listan häntäpäässä Nordic Aluminum kertoi etsityistä tiedoista vain leasing-vastuut ja investoinnit. Fiskars tyytyi edellä mainittujen lisäksi erittelemään pysyvät vastaavat. F-Secure taas eritteli investointien lisäksi kulunsa ja pysyvien vastaavien sekä rahoitusomaisuuden erät. Tulikivi paljasti investoinnit, poistot ja eritteli tuloslaskelmassa kulut.
Listalta nousee esiin muutamia yllätyksiä, kuten Spondan ja SSH:n sijoittuminen kärkiryhmään. Kiinteistösijoitusyhtiöt ja pienemmät omistajavetoiset teknoyhtiöt vetävät yleisesti varsin niukkaa linjaa taloudellisen informaationsa esittämisessä. Listan peräpäässä taas yllättää Fiskarsin ja Vaisalan alhainen sijoitus, vaikka sukuyhtiöillä onkin taipumus tarjota muita suppeampaa informaatiota. Suurimmista kansainvälisistä yrityksistä UPM-Kymmenen (sijalla 24) puuttuminen kärjen tuntumasta on odottamatonta.
Lista ei myöskään imartele valtionyhtiöitä. Ryhmän paras on Finnair (sijalla 16), perässään melkoisen matkan päässä Kemira (61) ja Fortum (76). Valtion osakkuusyritykset pärjäävät hieman paremmin: Sponda (2), Stora-Enso (5), Metso (11), Kone (38), Outokumpu (38) ja Rautaruukki (61).