Viime aikoina on käyty vilkasta keskustelua yksityisten terveyspalveluyritysten rynnistyksestä sote-markkinoille. Koti- ja ulkomaiset terveysalan pörssiyhtiöt pyrkivät nyt kaikin keinoin varmistamaan asemiaan tulevassa sote-mallissa jopa hieman kyseenalaisin menetelmin.
Keskustapuolue piti vastikään puoluevaltuuston kokouksen, jossa se otti voimakkaasti kantaa tilanteeseen. Pääministeri Juha Sipilä kysyi perustellusti, olemmeko suurten kansainvälisten yritysten juoksupoikia? Hän vastasi tähän – ylikansalliset toimijat eivät tarvitse meidän tukeamme.
Lisäksi Sipilä lupasi keskustan olevan julkisten palvelujen ykköspuolustaja. Haluamme kasvollisen suomalaisen yrittäjyyden palvelemaan yhteiskuntaa julkisen rinnalle. Puolustetaan siis julkista ja yrittäjyyttä.
Mitä tapahtuu soten lailla kuntien vastuulla olevassa jätehuollossa? Sama pörssiyhtiöiden rynnistys on käynnissä, mutta paljon härskimmin ja hallituksen suosiollisella myötävaikutuksella. Julkisia jätehuoltopalveluja ajetaan alas.
Edellinen, vuonna 2012 tehty jätelain uudistus oli johtamassa yksityisten yritysten kannalta epäedulliseen tilanteeseen; alistumiseen aitoon kilpailutukseen kunnallisessa jätehuollossa. Tilanteen korjaamiseksi jätealan yksityisten yritysten edunvalvontajärjestön edustaja pääsi hallitusneuvottelijana kirjoittamaan hallitusohjelmaan, että kuntien velvollisuus rajataan vain asumisessa syntyviin jätteisiin.
Kunnilta siirrettään yksityisille yrityksille valtion, seurakuntien ja muiden julkisten toimijoiden, muun muassa tulevien maakuntien ja soten jätehuolto. Tämä tarkoittaa lähes 60 miljoonan euron vuotuista tulonsiirtoa kunnilta/kunnallisilta jätelaitoksilta yksityisille, pääosin isoille pörssiyrityksille.
Hallitus edesauttoi operaatiota hankintalain uudistuksella. Hallitusohjelmassa hallitus lupasi muun muassa pidättäytyä kansallisesta lisäsääntelystä EU-säädösten toimeenpanossa. EU:n hankintadirektiivi sallisi julkiselle toimijalle toimia markkinoilla 20 prosentin osuudella liikevaihdosta. Hallituksen esityksestä Suomi teki kuitenkin EU:n tiukimman rajauksen pudottaen rajan viiteen prosenttiin ja säätämällä lisäksi EU:n piirissä ainutlaatuisen 500 000 euron rajan.
Hankintalain ja jätelain muutoksilla hallitus tarjoilee kultalautasella jätehuoltomarkkinat kansainvälisille ja kansallisille pörssiyhtiöille. Maksajina ovat kuntalaiset ja pienet paikalliset jätehuoltoyrittäjät.
Hankintalain rajaukset estävät kunnallisia jäteyhtiöitä palvelemasta pieniä jätehuoltoyrittäjiä, joiden elinehto on ollut kunnallisen laitoksen tarjoamat jätteiden käsittelypalvelut. Ne eivät pysty osallistumaan tämän takia valtion, seurakuntien ja maakuntiinkaan jätehuoltokilpailutuksiin. Hankintalain rajoitukset estävät kilpailutuksiin osallistumisen myös kunnallisilta jätelaitoksilta.
Kunnalliset jätelaitokset ovat investoineet satoja miljoonia jätteiden käsittelylaitoksiin vastuullaan olevien jätemäärien mukaisesti toteuttaakseen lainsäädännön edellyttämät vaatimukset jätteiden hyötykäytölle ja kierrätykselle.
Jätelain muutoksella jätteistä siirtyy 10–30 prosenttia yksityisten yritysten vastuulle. Investoinnit jäävät kuntalaisten ja kuntien maksettavaksi kohoavina jätemaksuina. Kunnalliset jäteyhtiöt toimivat pääsääntöisesti omakustannusperiaatteella, eivätkä kerää osinkoja omistajakunnilleen. Toista on pörssiyhtiöt, joiden tavoitteena on hankkia mahdollisimman suuret voitot omistajilleen.
Nyt on viime hetket pysäyttää hyvin yksipuolisesti käynnistetty, huonosti valmisteltu ja erittäin ristiriitaiseksi koettu jätelain muutosesitys sekä palauttaa jätehuoltoon hankintadirektiivin sallima 20 prosentin ulosmyyntiraja.
Antero Isokoski
jätealan ammattilainen
Ylivieska
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.