Porotalousyrittäjät paiskivat töitä keskimäärin 2,70 euron tuntiansioilla. Pahimmilla petovahinkoalueilla tulot voivat jäädä kokonaan saamatta. Tiedot paljastuvat Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) porotalouden ennustetuloksista. Niiden mukaan porotalouden kannattavuus heikkenee toukokuun lopussa päättyvänä poronhoitovuotena. Ennuste laskettiin porotaloudelle nyt ensimmäistä kertaa.
"Porotalousyrittäjien todellinen tuntipalkka on valtavan pieni. Se on tipahtamassa edellisen poronhoitovuoden 2,90 eurosta vielä 20 senttiä. Tuntipalkkaan on laskettu mukaan kaikki tuet, joiden osuus kokonaistuotoista on 18 prosenttia", tutkija Jukka Tauriainen MTT:stä kertoo.
Tauriaisen mukaan 2,70 euron keskimääräinen palkka on laskettu 1 200 työtunnille. Tämä kertoo siitä, että porotalousyrittäjä ei yleensä työskentele täysipäiväisesti.
"Poromiehet ovat hyvin epäyhtenäinen yrittäjäjoukko. Osalle poronhoito on sivuelinkeino tai eräänlainen harrastus, mutta osa toimii yrittäjänä hyvin ammattimaisesti. Tähän väliin mahtuu vielä monia erilaisia muunnelmia", Tauriainen muistuttaa.
Alhainen tuntipalkka ei siksi kerro koko totuutta poroyrittäjien tienesteistä. Tauriaisen mukaan jotkut poroyrittäjät pääsevät kohtuullisiin korvauksiin eli heidän tuntipalkkansa voi nousta yli 30 euroon.
Alueelliset erot kasvavat
Tuore ennuste osoittaa, että porotalouden alueelliset kannattavuuserot kasvavat. Parhaiten pyyhkii Utsjoen ja Inarin merkkipiirialueella, heikoimmin menee etelässä. Osa jää kokonaan ilman yrittäjätuloa.
Tauriaisen mukaan vaihtelu johtuu osin poronhoitokulttuurin eroista. Pohjoisessa poroja hoidetaan pääasiassa luonnonlaitumilla. Etelämpänä poroja joudutaan ruokkimaan, mikä vaatii enemmän työtä. Lisäksi erityisesti Kainuussa ja Koillismaalla yrittäjien tulosta syövät petovahingot.
"Tämä näkyy ennustetuloksissa selkeästi. Kainuussa on poromiehiä, joilla yhtään vasaa ei ole jäänyt petojen jäljiltä kasvamaan teuraaksi. Tuloja ei silloin tule", Tauriainen sanoo.
