Po­ro­ta­lous satsaa laatuun ja imagoon

KalevaInari Porotalouden ja porotuotteiden laatu on torstaina ja perjantaina yhdeksättä kert

Inari Porotalouden ja porotuotteiden laatu on torstaina ja perjantaina yhdeksättä kertaa järjestettävien valtakunnallisten poropäivien teema.

Aikaisemmin hyvä laatu tarkoitti tuotteiden virheettömyyttä mutta nyt kysytään sitä, kuinka hyvin tuottaja pystyy tyydyttämään asiakkaansa tarpeet, halut ja toiveet, Inarin Kaamasessa todettiin.

Porotalouden päätuote on poronliha ja siitä saadut jalosteet mutta myös teurastuksen sivutuotteilla on taloudellista arvoa. Lisäksi porotaloutta hyödynnetään matkailussa.

Mielikuva porosta ja porotuotteista on tällä hetkellä hyvä. Porotaloudessa eletään kuitenkin muutoksen aikoja - ja laatu on siinäkin yhteydessä avainasia sillä mielikuvat ovat herkkiä.

Poron tuotekuvan kehittäminen ja laadun varmistaminen edellyttävät useita vaihtoehtoja koko poronhoitoalueella sillä jokaisella paliskunnalla on omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Poro on kuitenkin hyvässä maineessa sekä tuotteena että Lapin imagon rakentajana.

Porotalouden vähittäismyynnin arvo on noin 50 miljoonaa euroa mutta sen välillistä taloudellista arvoa on vaikea arvioida. Tämä vuosi on ollut tuoton kannalta hyvä vaikka lihamarkkinat huolestuttavatkin poromiehiä muun muassa siksi, että Norja lähti vahvasti suojaamaan omia markkinoitaan.

Suomesta on myyty Norjaan ja Ruotsiin viime vuosina noin 30 000 teurasta. Viime teuraskaudella myynti putosi alle 20 000 teuraan ja Suomesta meni Norjaan vain 7 - 8 000 teurasta.

"Norjalaisilta lihanostajilta vietiin kilpailukyky", tiivistää Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja Jouni Filppa. Norja nosti poronlihan tuontitulleja 400 prosenttia sekä moninkertaisti lihan tuontimaksut. Tuontilisenssit muutettiin määrällisiksi ja myytiin huutokaupassa.

Koko tuontimäärä rajoitettiin 300 tonniin, joten norjalaiset ostajat hankkivat suuren osan poronlihasta Ruotsista, jossa hinta oli lisäksi heikon kurssin vuoksi edullinen.



Talvesta
selviäminen tärkeää


Poron kyky selviytyä vuodenaikojen vaihteluista riippuu lähinnä ravinnon saatavuudesta. Poron selviytyminen talvesta on kuitenkin usein koetuksella, joten kysymys on porotaloudelle erittäin tärkeä.

Kaamasessa puidaan lisäksi alustusten pohjalta tarkemmin muun muassa poronlihan tuotannon hygieniaa, porojen loiskysymyksiä ja alan koulutusta.

Päivillä kerrotaan myös uusimpia tuloksia Suomen ja Norjan välistä porojen esteaitaa käsittelevästä tutkimuksesta.

Esteaidan pituus on 718 kilometriä. Porosopimukseen kuuluvalla alueella on Suomen poroilla 3 612 ha enemmän porolaidunta Norjan puolella kuin Norjan poroilla Suomen puolella.

Esillä ovat myös porokilpailut - sekä eläinsuojelun että dopingsäännösten näkökulmasta sekä laiduntutkimukset ja luonnonlaitumien merkitys poronhoidolle.Kaamasessa esitellään myös Sallan paliskunnissa tehty vertaileva tutkimus kahdesta poronhoitotavasta. Hoitomenetelmissä korostuvat Sallan paliskunnassa merkittävä lisäruokinta ja tarhaus, joita Pohjois-Sallan paliskunnassa ei juurikaan ole. Puhdas tuotto oli vuonna 2001 Pohjois-Sallan paliskunnassa 25,1 euroa eloporoa kohti mutta Sallan paliskunnassa vain 3,3 euroa eloporoa kohti.

Porotalouden uuden viisivuotisen tutkimusohjelman tavoitteena on lisätä, jäsentää ja priorisoida poron hyödyntämiseen liittyvää taloudellista tutkimusta. Ohjelma julkistetaan Poropäivillä. Yhdeksännet poropäivät järjestää Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kaamasen porontutkimusasemalla yhdessä Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitoksen, Rovaniemen ammattikorkeakoulun ja Saamelaisalueen koulutuskeskuksen kanssa.

Ilmoita asiavirheestä