Maanantaina 60-vuotta täyttävä Paliskuntain yhdistys voi viettää juhlapäiväänsä toiminnanjohtaja Pertti Wiikin mukaan siinä mielessä positiivissa tunnelmissa, että porotalouden tuotantojärjestelmä on kunnossa.
Varjopuolena on elinkeinon huono kannattavuus, ja sen nostamisessa yhdistyksellä tekemistä riittää.
Viimeisten selvitysten mukaan poronhoito kannattaa vähiten hoitoalueen eteläisimmissä osissa, missä se on käytännössä nolla.
Polttoaineiden ja rehujen nopea hinnannousu nakertaa elinkeinon kannattavuutta yleensäkin, mutta heikoimmilla kannattavuusalueilla myös pedot rasittavat.
"Petovahinkojen etsiminen lisää liikkumisen tarvetta ja polttoainekulut lisääntyvät. Ruokintakulutkin kasvavat, kun poroja on pidettävä aidoissa petojen vuoksi. Ne aiheuttavat myös paljon hävikkiä, jota ei korvata", Wiik sanoo.
Poronlihan tuottajahinta on kuitenkin kääntynyt nousuun, mikä kompensoi osaltaan tilannetta.
"Aallonpohjaan tuottajahinta vaipui viitisen vuotta sitten, jolloin se laski nelisenkymmentä prosenttia. Nyt on päästy euromääräisesti aikaisemmalle tasolle, mutta kun kulut ovat välillä nousseet, reaalisesti hinta ei ole vielä sama", Wiik toteaa.
Yhdistyksen haasteisiin kuuluu vastata myös poromiesten määrän vähenemiseen. Vielä viitisentoista vuotta sitten heitä oli noin 7 500, mutta nyt enää vain vajaat 5 000.
"Asiaa on korjattu ottamalla lisää tekniikkaa käyttöön, mutta se on kuitenkin voitava sovittaa yhteen poromiesten määrään, jotta kannattavuus ei laske investointien ja kasvavien polttoainekulujen takia", Wiik pohtii.
Yhdistyksen tärkeimpiin tehtäviin jatkossa kuuluu myös se, kuinka opastaa elinkeinon harjoittajia ilmaston lämmetessä.
"Vaikutukset ovat varmaan sekä positiivisia että negatiivisia. Tarvitaan paljon tutkimusta, jotta asioita osattaisiin viedä oikeaan suuntaan", Wiik laskee.
Paliskuntain yhdistyksen rooli ei ole Wiikin mielestä muuttunut vuosikymmenten aikana.
"Kun yhdistys perustettiin, päätehtäväksi määriteltiin poronhoidon kehittäminen ja johtaminen. Se on tänä päivänä edelleen sama. Tosin poronhoitolain tarkentamisen seurauksena tehtävämäärä on aikaisemmasta lisääntynyt."
Iso hyppäys porotalouden kehityksessä tapahtui, kun poromiesten asunto-oloja päästiin parantamaan muun muassa porotila-, luontaiselinkeino-, rahoitus- ja kolttalain ansiosta.
"Lakien voimaantultua uusia poromiesten asuntoja tehtiin toistatuhatta. Kun myös tekniikka on parantunut ja samoin tiestöt, poromies voi tänä päivänä kulkea töissä kotoaan päivittäin, kun ennen metsissä saatettiin olla kerrallaan viikkokausia", Wiik kuvailee elinkeinon kehitystä.
Paliskuntain yhdistyksen 60-vuotisjuhla pidetään maanantaina Lappia-talossa Rovaniemellä kello 12--15.