Porot lisääntyvät Etelä-Suomen porotarhoissa tasaiseen tahtiin maa- ja metsätalousministeriön vastustuksesta huolimatta. Pirkanmaan ja Satakunnan rajaseudulla Parkanon–Kihniön–Karvian alueella on jo noin 300 tarhaporoa. Ensimmäiset porot tuotiin seudulle Ivalosta vuonna 1998.
Tarhaus on kuitenkin edelleen kokeilua. Taloudellinen kannattavuus edellyttää ainakin noin 1 500 eläimen kantaa. Poroja pitää olla niin paljon, että markkinoille voidaan toimittaa lihaa ja lihatuotteita keskeytyksittä.
Tarhausta kehittänyt Parkanon palkeet -hanke ei ole saanut TE-keskukselta jatkorahoitusta. Poronhoidon harrastus Etelä-Suomessa näyttää nyt jäävän tarhauksesta innostuneiden yrittäjien varaan.
Parkanon palkeet -hanketta vetänyt Jyrki Käppi sanoo, että maa- ja metsätalousministeriön vastahanka johtuu kahdesta syystä. Ministeriön piirissä näyttää ensinnäkin olevan halua suosia vanhaa poronhoitoaluetta ja erityisesti Lappia. Toinen syy vastustukseen on pelko metsäpeurojen ja porojen risteytymisestä.
Kokeilu on Käpin mielestä osoittanut, että porojen tarhaus onnistuu Etelä-Suomessa hyvin ja tuo maaseudulle uusia elinkeinomahdollisuuksia. Vasatuotto on ollut hyvä, sillä käytännöllisesti katsoen kaikki sukukypsät vaatimet ovat vasoneet. Lihatuotto on osoittautunut jopa 30 prosenttia paremmaksi kuin pohjoisen luonnonvaraisilla poroilla.
Hyvät tulokset johtuvat siitä, että tarhojen valvotuissa oloissa ruokinta ja muu hoito voidaan järjestää tuotannon kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Etelä-Suomen ilmastokin näyttää lihottavan poroja.
