Pääkirjoitus

Po­ron­li­haa myös pien­ja­los­ta­mois­ta

Poronliha on korkean hintansa takia pysynyt harvoin käytettynä herkkuna. Viime aikoina hinta on ollut laskussa. Se tietysti ilahduttaa kuluttajia, mutta harmittaa tuottajia.

Poronliha on korkean hintansa takia pysynyt harvoin käytettynä herkkuna. Viime aikoina hinta on ollut laskussa. Se tietysti ilahduttaa kuluttajia, mutta harmittaa tuottajia. Poromiesten itsensä omistamat pienjalostamot ovat hyvä keino säilyttää tuottajien osuus.

Vilkkaan kysynnän aikanakin pelkkä ruhojen myynti jättää poromiehille usein kohtuuttoman pienen osuuden lihan hinnasta. Kun kauppa hidastuu ja hinta putoaa, poromiehen palkka kutistuu entisestään. Olipa aika millainen tahansa, on viisasta kehittää omaa jatkojalostusta. Mitä pitemmälle poromiehet pystyvät siihen, sitä suurempi on osuus loppuhinnasta.

Kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen on koettu tähän mennessä yritetyillä malleilla pulmalliseksi. Silti esimerkiksi Poron ja riistan kaatumisessa markkinoinnin epäonnistuminen oli vain osatekijä. Nyt on koettu, että myös suurten ostajien hoitama markkinointi takkuaa.

Takaiskuista huolimatta on tosiasia, että poronliha maistuu edelleen suomalaisille. Mikäpä on parempaa hiukopalaa tai soppa-ainesta kuin kylmäsavustettu poronlapa tai vanhanmallinen seinäkuivattu poronliha! Ostajien löytäminen vaikkapa Saksasta saakka saattaa kyllä onnistua, mutta halvaksi ei sinnekään markkinointi tule. Lisäksi Keski-Euroopassa on totuttu tarhattujen hirvieläinten lihan käyttöön. Hintakilpailu sellaisten tuotteiden kanssa ei ole helppoa, vaikka ainakin suomalaiset tietävät poron aromin paremmaksi.

Vain poronlihan käsittelyyn tehdyt pienetkin laitokset saattavat osoittautua liian raskaiksi investoinneiksi. Poronliha on erikoistuote, jota tulee tarjolle kolmen, neljän kuukauden jaksolla. Rakennuksilla ja laitteilla pitäisi olla käyttöä myös muina aikoina. Sellaiseen on tähdätty Pudasjärvelle kolmisen vuotta sitten rakennetulla pienteurastamolla. Jo alkuvaiheessa tehdyt käsittelytilat ovat saamassa jatkokseen kylmiö- ja pakastustilat. Näin lihan ei tarvitse ehtiä matkaan heti käsittelyn jälkeen.

Pudasjärven laitos on porosesonkien välisinä aikoina kasvatettua karjaa ja riistaa jalostavan yrityksen käytössä. Rakennusten kustannustaakka ei jää yksin poromiesten kannettavaksi.

Myös muutama yksittäinen poromies on laajentanut työtään lihan käsittelyyn ja jalostukseen. Käsittelytilojen laatuvaatimukset ovat kovat, joten on oltava uskallusta investoida. Lisäksi tarvitaan malttia huolehtia laadusta ja hieman liikemiesvaistoa. On kuitenkin varmaa, että kysyntää tulee riittää aina, syöminen kun kiinnostaa jokaista ihmistä. Ja hyvä maku miellyttää kaikkia.

paakirjoitus@kaleva.fi