Poronhoitoalueen eteläpuolelle suunnitellaan puskurivyöhykettä petovahinkojen vähentämiseksi. Valtiosihteeri Jouni Lind maa- ja metsätalousministeriöstä lupaa, että asia otetaan esille EU-komissiossa vielä kevään aikana.
"Eteläisillä paliskunnilla sudet aiheuttavat niin merkittäviä vahinkoja, että niiden estämiseksi pitäisi pystyä toimimaan nykyistä nopeammin ja tehokkaammin", Lind tunnustaa.
Hänen mukaansa puskurivyöhyke voisi sijaita esimerkiksi noin 150 kilometriä poronhoitoalueen rajasta etelään. Susikanta pidettäisiin alueella selvästi nykyistä pienempänä. Näin sudet eivät pääsisi eteläpuolelta tekemään tuhojaan poronhoitoalueelle.
"Puskurivyöhykkeen saaminen olisi välttämätöntä petokannan hillitsemiseksi. Se olisi yksi avainkysymyksistä ja vähentäisi paineita poronhoitoaluetta kohtaan", Pudasjärven merkkipiirin puheenjohtaja, poromies Reijo Kenttälä toteaa.
Hänen mukaansa 150 kilometrin puskuri olisi jo kohtuullisen kokoinen alue.
Poronhoitoalueen eteläisimmät paliskunnat vaativat nykyistä tehokkaampia ratkaisuja petovahinkojen torjumiseksi, jotta heidän elinkeinonsa ei kuolisi kokonaan. Susi on pahin tuhojen tekijä, mutta myös ilvesten aiheuttamat vahingot ovat isoja. Niiden lisäksi poroja tappavat karhut.
Petojen suihin arvioidaan joutuvan koko poronhoitoalueella jopa 16 000 poroa vuodessa, mikä tarkoittaa jopa 10 miljoonan menetyksiä. Yhden paliskunnan tasolla hävikki on vähintään satoja poroja.
"Nyt tarvittaisiin valtiolta pikainen hätäpaketti niille, jotka ovat jo menettäneet poronsa. Apua tarvitaan tilanteen korjaamiseen ja uskon palauttamiseen porotalouteen. Tämä on yksi alueen vanhimmista elinkeinoista, ja sen pitäisi voida jatkua", Kenttälä vetoaa.
Maasuurpetojen aiheuttamien vahinkojen estämiseen poronhoitoalueen etelärajalla haettiin ratkaisuja Pudasjärven Isolla-Syötteellä myöhään perjantaihin. Tilaisuuden järjestivät Pudasjärven, Kainuun ja Kuusamon merkkipiirit.
Lisää rahaa vahinkokorvauksiin
Maa- ja metsätalousministeriössä on valmisteltavana uusi riistavahinkolaki, jonka on tarkoitus parantaa petovahinkojen korvausjärjestelmää. Lind kertoo, että lakiin on tulossa uutena muun muassa laskennallinen vasahävikkikorvaus. Nyt korvauksia maksetaan vain maastosta löydetyistä poronraadoista.
"Lisäelementtinä lakiin tulee se, että poikkeuksellisen suurista vahingoista maksettaisiin erityiskorvaus. Tällaisia vahinkoja on muutamassa eteläisessä paliskunnassa, muun muassa Hallan paliskunnassa", Lind lisää.
Jos uusi korvausjärjestelmä halutaan toimivaksi ja hoitaa kunnolla, Lindin mukaan sitä varten tarvitaan lisärahoitusta.
Suurpetojen aiheuttamat porovahingot ovat nousseet rajusti. Viime vuodelta vahinkoja ei voida korvata täysmääräisesti.
"Meillä oli budjetissa korvauksia varten rahaa 2,3 miljoonaa euroa. Lisäbudjetissa saimme 1,1, miljoonaa euroa lisää. Vielä marraskuussa luulimme, että se riittäisi. Nyt näyttää siltä, että korvaus toteutuu viime vuoden osalta 90-prosenttisesti", Lind kertoo.
Uusi riistavahinkolaki on tarkoitus saada voimaan ensi vuoden alusta.