Po­ron­hoi­to ja teol­li­suus vas­tak­kain Ja­ma­lis­sa

Poronhoito ja teollisuus joutuvat törmäyskurssille Jamalissa, kun ne joutuvat jakamaan saman alueen.

Poronhoito ja teollisuus joutuvat törmäyskurssille Jamalissa, kun ne joutuvat jakamaan saman alueen. Näin kertoi tiistaina Inarissa maailman porokansojen kongressin lehdistötilaisuudessa puhunut Dimitri Harolja. Harolja on Venäjän poromiestenliiton puheenjohtaja.

Dimiti Harolja toimii Jarsolinskin sovhoosin johtajana Jamalo-Nenetsian autonomisessa piirikunnassa. Alueella on kaikkiaan noin puoli miljoonaa poroa, mikä kattaa neljänneksen Venäjän porokannasta. Lisäksi siellä tuotetaan noin 90 prosenttia Venäjän maakaasusta sekä runsaat määrät öljyä.

Teollisuuden ja poronhoidon yhteiselo samoilla laitumille on aiheuttanut kitkaa. "Teollisuus on työntämässä poronhoitajia pois kotiseudultaan", kertoi Horolja.

Kaasu- ja öljytuotanto ovat vallanneet perinteisiä laidunmaita. Horolja ei kuitenkaan ole sotapolulla teollisuuden kanssa, vaan hän perään kuuluttaa yhteistyötä.

"Yhden sivilisaation ei pidä työntää toista pois, vaan on luotava kumppanuussuhteita", Horolja tähdensi.

Teollisuus ei ole ainut poronelinkeinoa Pohjois-venäjällä kiusaava asia. Suureksi ongelmaksi on noussut salametsästys. "Salametsästäjät eivät ymmärrä, että juoksevan poron omistaa aina joku."

Ilmoita asiavirheestä