Po­ro­mies­ten mitta täyt­ty­mäs­sä

Poromiesten mitta alkaa täyttyä Koillismaalla. He ovat käärmeissään siitä, että poroja raatelevien susien tappamiseksi ei heltiä poistolupia. Lisäksi poromiehiä suututtaa valmisteilla oleva uusi suurpetojen vahinkokorvausjärjestelmä, joka heidän mielestään heikentää poroelinkeinon harjoittamista.

Poroja raatelevien susien tappamiseksi ei heltiä poistolupia.
Poroja raatelevien susien tappamiseksi ei heltiä poistolupia.
Kuva: Vilho Pesonen/STT

Poromiesten mitta alkaa täyttyä Koillismaalla. He ovat käärmeissään siitä, että poroja raatelevien susien tappamiseksi ei heltiä poistolupia.

Lisäksi poromiehiä suututtaa valmisteilla oleva uusi suurpetojen vahinkokorvausjärjestelmä, joka heidän mielestään heikentää poroelinkeinon harjoittamista.



Jakoperusteet
muuttuvat


"Jakoperusteet muuttuvat, mutta korvauspotti pysyy samana. Maksajaksi joutuu jatkossa se, joka kärsii vahingot, eteläkuusamolaisen Kallioluoman paliskunnan poroisäntä Heikki Härmä kiteyttää.

Nykyään poronomistaja saa löydetystä poronraadosta korvauksen kaksinkertaisena. Menettelyyn päädyttiin aikanaan siksi, että kaikkia petojen raatelemia poroja ei ole mahdollista löytää laajoista erämaista.

Uudessa korvausjärjestelmässä poronomistaja saisi löydetystä pedon tappamasta porosta vain yksinkertaisen korvauksen ja paliskunnalle maksettaisiin puolikas korvaus.

"Porovahinkoja voi tulla esimerkiksi viidelle poronomistajalle paliskunnassa. Korvaus tulee kuitenkin koko paliskunnan osakkaiden hyväksi. Korvauksesta hyötyvät siten nekin, jotka eivät ole kärsineet", Heikki Härmä selvittää.

Hän myöntää, että tämä saattaa aiheuttaa poromiesten kesken eripuraa.

Lakiin uutena kaavailtu vasahävikkikorvaus ei Härmän mielestä juuri tilannetta paikkaa. Hänen mukaansa korvaus vähennetään siitä summasta, joka on ennen maksettu poronomistajille.

Härmä katsoo, että nykyinen järjestelmä on poronomistajalle parempi kuin uusi.



Hukille haluttaisiin
poistolupia


Poromiehet vaativat myös susien poistolupia, jotta he pääsisivät poroja raatelevien petojen jäljille tositoimin.

Poistolupa tarkoittaisi käytännössä sitä, että poroja tappavan suden perään voitaisiin lumikeleillä singahtaa moottorikelkoilla.

"Nyt olemme saaneet vain metsästyslupia. Se tarkoittaa sitä, että meidän pitäisi lähteä pimeän päivän aikana hiihtämään selkosiin ja koettaa siellä suksilla pyytää sutta. Se on täysi mahdottomuus, Kallioluoman paliskunnan poromies Vilho Pesonen jyrähtää.

Paliskunnassa on jo tämän vuoden puolella joutunut suden suuhun kymmenkunta poroa. Viime vuonna poromiehet sanovat löytäneensä 224 poronraatoa, joista kaikkiaan 189 oli suden tappamia.

Heikki Härmän mukaan viime vuonna löytyneiden poronraatojen määrä on suunnilleen kaksinkertainen muutamaan aikaisempaan vuoteen verrattuna.

"Suomen susikannan nousu näkyy selvästi. Myös itärajan takaa susia tulee enemmän; tihutöiden jälkeen ne palaavat takaisin rajan taakse turvaan", Heikki Härmä harmittelee.

Kun poroja tappavista susista ei ole päästy Kallioluomassa eroon, karjaa on jouduttu ottamaan talvisin tarhoihin.



Tarhoihin siirretty
valtaosa poroista


Tällä hetkellä tarhoihin on Härmän mukaan siirretty suunnilleen 70 prosenttia poroista, ja loputkin vedetään metsistä turvallisimpiin oloihin lähiviikkojen aikana.

"Tilanne on tosi harmillinen, sillä tykkytuhojen takia metsissä olisi nyt valtavasti kaatuneita puita, joista porot saisivat naavaa ja luppoa koko talveksi. Kaivuukelitkin ovat pysyneet poroille hyvinä."

Heikki Härmä muistuttaa, että porojen ruokkiminen tarhaan tulee poronomistajille erittäin kalliiksi.

Ilmoita asiavirheestä