Porotaloudessa eletään outoja aikoja: samalla kun markkinat vetävät entistä paremmin ja lihan hintakin nousee, poromiesten leipä sen kuin kaventuu.
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) tuoreiden laskelmien mukaan poromiesten tuntiansio on keskimäärin vain 2,9 euroa. Käytännössä se on niin alhainen, ettei isokaan porokarja voi yksistään elättää kuin pienen joukon.
MTT taloustutkimuksen laskentatoimen päällikkö Arto Latukka kertoo, että tavoitteeksi asetettu 12,4 euron tuntipalkka irtoaa vain 15 prosentilla yli 80 eloporon tiloista.
Pudasjärven merkkipiirin puheenjohtaja Reijo Kenttälä sanoo, että tutkimus on suuntaa antava. Hän muistuttaa, että otanta on kuitenkin suppea. Lisäksi paliskunnittain ja tiloittainkin vaihtelut ovat suuria.
"Poromiehen työtä ei tunteina lasketa. Se on tehtävä kokonaisuutena", Kenttälä sanoo.
Hurraamista elinkeinolle ei ole varsinkaan nyt, kun etelälaidalla suuri osa vasoista katosi petojen suihin. Kenttälän mukaan elinkeinolla on ollut huonompia jaksoja ennenkin. Siksi poromiehet uskovat, että ajat paranevat.
Poromiehet jäivät
EU:n jalkoihin
Rajusti nousseita kuluja on karsittu jo paliskuntien yhteistyöllä. Paliskunnat tekevät rajoilla jo muun muassa erotukset yhdessä. "Kun olin nuori, silloin toisesta paliskunnasta tulleet porot tapettiin. Itsekin menetin kerran puolet karjastani", Kenttälä naurahtaa.
Hän ottaa porojen rinnalla lisätuloja myös metsätaloudesta.
Reijo Kenttälän mukaan porotaloudelle kävi ohraisesti EU:iin liityttäessä. Yhteisö toi omat mallit, ja viljelijöihin verrattuna poromiehet saavat yhä eläintä kohden avustuksina vain murusia.
"Petoasiat ja tukipolitiikka olisi saatava samalle tasolle kuin maataloudessa", Kenttälä vaatii.
Pudasjärvellä hiljattain pidetyssä petoseminaarissa porotalouden hankalan tilanteen oikaisemisesta kaikki tahot olivat yksimielisiä. Kenttälän mukaan poromiehet odottavat nyt, että sanoista edetään tekoihin. Maa- ja metsätalousministeriön on koottava työryhmä ratkomaan, miten menetyksiä ryhdytään korjaamaan.
"Vasahävikistä pitää saada korvaus. Se voidaan helposti osoittaa etelälaidalla, jossa porot ovat hyvin luvussa", Kenttälä sanoi
Ympärivuotinen
tarhaus ei onnistu
Kenttälän kuten muidenkin yrittäjien poroista suuri osa on otettava talvisin pariksi kuukaudeksi tarhaan.
Omilla pelloilla kasvatettavien heinien lisäksi ostorehuakin on syötettävä sydäntalvella 13 000-14 000 kiloa.
Petovahinkojen ja porojen viljelijöiden pelloille aiheuttamien haittojen vuoksi usein vaaditaan, että eteläosissa siirryttäisiin porojen ympärivuotiseen tarhaukseen.
Kenttälän mukaan käytännössä tarhakasvatus ei toimi.
"Niin isoa tarhaa ei olekaan, että se pärjäisi. Poro käyttää ravinnokseen satoja erilaisia kasveja. Taloudellisesti ja eläinsuojelullisesti ympärivuotinen tarhaus on täysin mahdotonta", Reijo Kenttälä sanoi.