Kajaanin käräjäoikeus tuomitsi kaksi suomussalmelaista poromiestä sakkoihin metsäpeuran luvattomasta ampumisesta.
Oikeus katsoi miesten syyllistyneen metsästysrikokseen ja tuomitsi molemmille 20 päiväsakkoa ja vuoden mittaiset metsästyskiellot. Tuomioihin johtanut metsästysrikos tehtiin lokakuun lopulla 1999 Hyrynsalmella.
Jutun tutkinta lähti käyntiin, kun paikallinen erätarkastaja ja riistanhoitopiirin peuratutkija havaitsivat poromiesten poistuneen eläimen kaatopaikalta. Eläintä ei ollut suolistettu, vaan se oli nostettu kokonaisena auton kyytiin.
Miesten käyttämästä pakettiautosta löytyi myöhemmin verijälkiä, joiden oikeudessa todettiin olleen peräisin metsäpeurasta. Auton omistajan mukaan verijäljet olivat peräisin edellisenä päivänä kuljetetuista teurasporoista.
Käräjäoikeudessa pohdittiin pitkään, onko mahdollista erottaa poro, metsäpeura ja niiden mahdolliset risteymät toisistaan. Osapuolten näkökannat erosivat jyrkästi toisistaan, ja oikeus päätti tuomiosta vasta äänestyksen jälkeen.
Tuomio tuli lautamiesten äänin, sillä puheenjohtaja toiminut käräjätuomari katsoi, ettei oikeudessa ollut esitetty tuomitsemiskynnyksen ylittävää näyttöä siitä, että tapettu eläin olisi ollut metsäpeura.
Oikeudessa todistaneen Helsingin yliopiston perinnöllisyystieteen osaston tutkijan Pekka Koiviston mukaan poromiesten autosta löytynyt veri ja eläimen kaatopaikalta taltioitu karva olivat tehdyn DNA-testin perusteella 95 prosentin varmuudella peräisin metsäpeurasta.
Vastaajien nimeämänä todistajana kuullun Kaamasen porontutkimusaseman päällikön porotutkija Mauri Niemisen mukaan DNA-menetelmiä käyttäen ei näytteitä voi yksiselitteisesti ja varmuudella osoittaa metsäpeurasta otetuiksi.
Niemisen mukaan tutkimusmenetelmä vaatii edelleen kehittämistä etenkin vaikeasti erotettavien poron ja metsäpeuran risteymien osalta.
Hallan paliskunnan alueella on aiemminkin pohdittu poron, metsäpeuran ja niiden risteymien eroavaisuuksia oikeussalissa.
Poronhoitoalueen eteläreunalla porot ja metsäpeurat ovat pienissä määrin risteytyneet keskenään vuosien mittaan, mikä on aiheuttanut ristivetoa poromiesten ja metsästäjien keskuudessa.
Vuonna 2000 Rovaniemen hovioikeus tuomitsi 1998 paliskunnan poroisäntänä toimineen miehen poronhoitotöiden yhteydessä tehdyistä metsästysrikoksista.
Jutulle haettiin tuolloin valituslupaa myös korkeimmasta oikeudesta, mutta sitä ei myönnetty. Kuusamon käräjäoikeus oli aiemmin hylännyt syytteet, koska se oli katsonut, ettei ammuttujen eläinten rodusta ollut varmuutta.
