Porojen vasonta-alue Sallan Onkamojärvellä näyttää rauhalliselta. Vastasyntyneet yrittävät horjahdella emojensa perässä. Muutamaa päivää vanhemmilla vasoilla on jo selvästi varmempi ote laukka-askeltenkin aikana.
Toukokuun vasonta-ajan perherauha on kuitenkin näennäistä. Lähituntumasta löytyvät keväthankeen painuneet karhunjäljet. Pohjois-Sallan paliskunnan poroisäntä Martti Särkelä saa Onkamoon soiton. Tuntsassa karhu on herkutellut seitsemällä vasalla.
Poromiesten puheet kielivät elinkeinon ja valvontaviranomaisten välien kiristymisestä. Salametsästys lisääntyy, mikäli Venäjän puolelta vyöryvää petopainetta ei hillitä.
"Elinkeinoa on vaikea harrastaa, kun pääoma menee pedoille. Halu oman käden oikeuteen kasvaa", paliskuntain yhdistyksen puheenjohtaja Jukka Knuuti sanoo.
"Tunne on kuin nurkkaan ahdistetulla koiralla. Meidän on pakko puolustaa omaisuuttamme. Jos ei muu auta, niin käydään sitten se viimeinen sota. Siinä ratkaistaan, jäävätkö maat poroelinkeinolle vai petoreservaatiksi", Sallan paliskunnan poroisäntä Timo Jumisko, säestää.
Metsästysvyöhyke rajalle
Knuutin mielestä petojen pyyntiä on tehostettava. Yksi vaihtoehto olisi metsästysvyöhykkeen perustaminen itärajalle, jonka takaa suuri osa pedoista suunnistaa syöntiretkille. Vyöhykkeellä tulisi sallia myös pyyntirautojen käyttö.
Petopyytäjien huonoa mainetta poromiehet eivät kuitenkaan itselleen haluaisi.
"Muiden tulisi poistaa liiat pedot. Se on meille sama, viedäänkö ne sieltä elävänä tai kuolleena", Jumisko sanoo. Harvennus sopisi esimerkiksi rajavartiostolle tai erävalvojille.
Hänen mukaansa valvontaviranomaisten aika näyttää nyt kuluvan poromiehiä vahtiessa. Salametsästyksen lisääntyessä elinkeino on joutunut silmätikuksi.
"Ei valvonta saisi mennä ahdisteluksi. Aika ajoin olemme kuin ehdonalaisvalvonnassa. Tilanne kuumenee ja jotain vielä tapahtuu."
Poromiehet korostavat yhteen ääneen, etteivät he halua kaikkien petojen teilaamista. Niiden kanssa on eletty ennenkin. Mutta petokanta on tällä haavaa liian vahva.
Satoja jo nyljetty
Sekä Sallan että Pohjois-Sallan paliskunnissa on alkuvuonna joutunut jo satoja poroja petojen "nylkemiksi". Molemmissa ovat poroluvut pudonneet rajusti.
Sallan paliskunnassa saisi olla enimmillään 5 300 ympäri vuoden hengissä pidettävää eloporoa, mutta nyt luku on vain noin 4 400. Teurasmäärät on puolestaan kaventuneet noin kolmanneksella. Teuraat otetaan valtaosin kevään vasoista.
Petotyöt syövät nekin taloutta. Särkelä laskee, että petotöihin kuluu jo seitsemän euroa poroa kohden. Kokonaissumma nousee helposti kymmeniin tuhansiin euroihin.
Korvaukset syödyistä eläimistä toki saa. Etenkin vasoista jää kuitenkin suuri osa löytymättä. Ne ovat sen verran pieniä suupaloja.
Poromiesten mukaan kierre on johtanut siihen, että monet luopuvat alasta, eikä uusia tule tilalle. Petoja he analysoivat seuraavasti: Karhu tappaa syödäkseen ja susi huvikseen. Ahma raatelee poroja nippuun ja ilves yleensä vain yhden kerrallaan.