Kuusamo Porojen vasonta on parhaillaan käynnissä Kuusamon Kallioluomankin paliskunnassa, mutta odotukset hyvästä vasatuotosta eivät ole korkealla.
Vasonta-alueilleen lähteneiden vaatimien seurana on nimittäin myös tänä keväänä taas useita karhuja, joiden suihin lukuisten vasojen uskotaan päätyvän varsinkin paliskunnan itäosissa rajan läheisyydessä.
"Viime kevään kaltainen tilanne todennäköisesti toistuu. Vasatuotoksi jäi karhujen takia silloin pelkkä nolla", Tammelan kylässä rajan pinnassa asuva poromies Sulo Määttä kertoo.
Viime vuonna näihin aikoihin paliskunnan miehet laskivat enimmillään 11 karhua vajaan viidenkymmenen neliökilometrin alueella. Lähes sama määrä kontioita on havaittu myös nyt. Niiden arvellaan tallustelleen seudulle pääosin Venäjän puolelta.
Tilanteeseen osattiin paliskunnassa varautua. Jo huhtikuussa maa- ja metsätalousministeriölle lähetettiin hakemus poistoluvan saamiseksi kolmelle karhulle. Lupaa ei ole ainakaan toistaiseksi myönnetty.
Viime vuonna lupaa ei saatu, jolloin sitä haettiin niin ikään kolmen karhun kaatamiseksi.
Niin Määttä kuin paliskunnan poroisäntä Heikki Härmäkään eivät ministeriön suhtautumista ymmärrä. "Tätä menoa uhattuna alkaa olla koko elinkeino", Härmä puhisee.
Palkisen teurasmäärät ovat laskeneet karhujen ja muiden petojen takia, kun porolukua on jouduttu pitämään yllä jättämällä vasoja syksyisin eloon entistä enemmän. Viime aikoina teurasmäärät ovat pienentyneet noin 150:llä aikaisempaan verrattuna.
Vuosittain vasoja lasketaan joutuvan petojen hampaisiin useita satoja.
Miesten mukaan tilanne oikenisi merkittävästi, jos "vasoihin erikoistuneet" kontiot voitaisiin ottaa päiviltä kesän korvalla, jolloin ne ovat pahimpia porojen jälkikasvun verottajia.
Ongelmana on myös se, että korvausta menetetyistä vasoista ei saada, koska niistä ei jää karhujen käsittelyssä jäljelle yleensä mitään.
"Metsästysaikana tilannetta ei saada hallintaan, koska karhut enimmäkseen painelevat syksyllä rajan taakse hyvissä ajoin", Härmä huomauttaa.
Karhujen poistolupia ovat hakeneet Kuusamossa myös Oivangin ja Hossa-Irnin paliskunnat. Lisäksi niitä on haettu runsaasti eri puolilta maata kaikille pedoille.
Apulaisosastopäällikkö Cristian Krogell maa- ja metsätalousministeriöstä kertoo, että kaikkiaan käsiteltävinä on tällä hetkellä yli sadan hakemuksen rypäs.
"Jokaisessa päätöksessä joudutaan noudattamaan luontodirektiivin tiukkaa sääntöä lajin suotuisan suojelutason säilyttämisestä. Lausunnot on pyydettävä sitä varten Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta ja riistanhoitopiiriltä. Lisäksi hakijalta on saatava vastine lausuntoihin. Kaikki tämä hidastaa prosessia", Krogell muistuttaa.
Karhujen aiheuttamien porovahinkojen osalta kiireellisimpinä käsitellään tapaukset, joissa ne ovat tunkeutuneet vasonta-aituuksiin. Krogellin mukaan näissä tapauksissa lupa yleensä heltiää.
Kinkkisempi tilanne on silloin, kun poistolupaa haetaan luonnossa liikkuville pedoille. Silloin luvan myöntämisperusteet on mietittävä erittäin huolellisesti.
"Kovin hanakasti luvista valitetaan. Silloin oikeudessa katsotaan, onko menetelty oikein ja ovatko kaikki asiakirjat olleet kunnossa. Jos eivät, päätös kumoutuu sen tien ja virkamies saa syytteen. Kuka sellaista itselleen haluaisi. Tarkkana on oltava", Krogell korostaa.