Suomalaiset syövät vuodessa reilusti alle kilon poronlihaa. Kansainvälisen eläinsuojelujärjestö WSPA:n mukaan tapa, jolla liha päätyy lautaselle lappilaisesta metsästä, ei edistä eläinten hyvinvointia.
Kiimingin paliskunnan poroisäntää Jari Jussilaa arvostelu vähän hymyilyttää. Hänen mukaansa nykyään poromiehet eivät käsittele poroja huonosti.
"Poroja ei enää sidota, niitä saa laittaa vain tietyn määrän autoihin ja autotkin ovat nykyään tilavia, isoja pakettiautoja", Jussila kertoo.
Jussila sanoo, että kun porot erotuksen aikaan aidataan, teuraaksi meneville erotetaan pienempi aitaus, kirnu, joka on noin kymmenen metrin levyinen.
"Sieltä poro saadaan muutamalla miehellä kiinni vähällä laukottamisella. Kaksi miestä menee sivuilla ja yksi työntää takaapäin poron kuljetusautoon", Jussila kertoo teurasporojen lastaamisesta.
Jussila sanoo, ettei poroa tarvitse riuhtoa, mutta poro toki panee vastaan.
Riistan ja kalantutkimuslaitoksen tutkimuspäällikkö Mauri Nieminen toteaa, että eläinten käsittely voi näyttää oudolta, jos itse ei ole eläinten kanssa tekemisissä. Nieminen sanoo, että WSPA:n videolla kuitenkin näkyy turhan kovakouraista käsittelyä, kuten jaloista repimistä.
Poroja pitkään tutkinut Nieminen kertoo, että poron stressi tunnetaan hyvin. Poro onkin herkkä stressaamaan. Esimerkiksi Ruotsissa tutkittiin, että vielä 1970-luvulla, kun poroja ajettiin pakottamalla aitaan helikopterilla neljän tunnin ajan, porot saivat vertavuotavat vatsahaavat.
"Näistä ajoista on opittu ja stressaaminen otetaan nykyään huomioon", Nieminen korostaa.