Poroja on kuollut tänä vuonna liikenteessä viimevuotista vähemmän. Suurimmillaan porokolareiden määrä on ollut 90-luvun alkuvuosina. Sittemmin määrä on selvästi vähentynyt. Menossa oleva aika on pahinta kolarien kannalta helmikuulle asti.
Toteutettujen turvatoimenpiteiden sekä hyvien lumi- ja keliolojen vuoksi porokolarien määrä on selvästi pudonnut kymmenen vuoden takaisesta noin 4 000 kolarin tasosta, sanoo tiedotuspäällikkö Veikko T. Valkonen Liikennevakuutuskeskuksesta.
Viime vuonna aloitettiin Poro liikenteessä -turvallisuuskampanja. "Tämä työ jatkuu valistamisella ja tiedottamisella. Etelästä pohjoiseen matkaavat eivät osaa aina varoa tarpeeksi. Yritämme kertoa sen, että riski on todellinen. Vaikka ihmishenkiä onneksi harvoin menetetään, lomamatkan porokolari pilaa."
Kolarien määrässä on melko suuria vuosivaihteluita. Keliolosuhteet ovat tärkein tekijä, sanoo projektipäällikkö Mika Kavakka Paliskuntain yhdistyksestä. Teiden suolaaminen tuo poroja metsistä tien päälle. Myös erotusten ajankohta vaikuttaa.
Perjantai pahin päivä
Kavakka neuvoo autoilijoita olemaan varuillaan poronhoitoalueella. "Jos porojen jälkiä näkyy se on merkkinä siitä, että niitä on lähistöllä. Jos keli on liukas, nopeuden on oltava sellainen, että ajaja ehtii reagoida."
Poronhoitoalueella liikkuu noin 200 000 poroa. Kesällä luku on huomattavasti suurempi. Pahimpia tieosuuksia ovat valtatie 20:n välillä Pudasjärvi-Taivalkoski ja kantatie 82:n välillä Vikajärvi-Kemijärvi. Porokolarit painottuvat eteläiselle poronhoitoalueelle, jossa asutus on tiheämpää ja liikenne vilkkaampaa.
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kymmenvuotisraportin mukaan viikonpäivistä pahin porokolaripäivä on perjantai ja lähes 37 prosenttia kolareista tapahtui kello 15-19 välillä. Vuosien 1992-2002 raportin mukaan lähes puolet porojen maantiekuolemista tapahtui marras-joulukuussa ja vain 15 prosenttia maalis-kesäkuussa. Porokolarit keskittyvät taajamien ja matkailukeskusten tuntumaan.
Nuolukivistä apua
Porojen hakeutumista liikenneväylille on yritetty ehkäistä muun muassa nuolukivien ja tiesuolan joukkoon sekoitettavien karvasaineiden avulla.
Porokolaritilanteessa autoilijan tulee asettaa varoituskolmio ohjeiden mukaiseen paikkaan. Loukkaantunut eläin pitää lopettaa, ruho siirtää pois tiealtä ja kolaripaikka merkitä maastoon esimerkiksi kiinnittämällä paperia puun oksaan. Näin paliskunnan arviomies löytää paikan. Porokolarista pitää ilmoittaa poliisille, jotta tieto arviomiehelle välittyy. Myös kolhun saaneista poroista pitää ilmoitus tehdä.
Poronomistajalle korvauksen maksaa Liikennevakuutuskeskus. Tälle vuodelle korvauksia kertyy vajaat miljoona euroa. Paliskuntain yhdistys ja Liikennevakuutuskeskus ovat luoneet sähköisen vahinkojärjestelmän. Arviomiehen käytyä kolaripaikalla tarkastamassa poron vahingot paliskunta täyttää vahinkoilmoituksen ja lähettää sen internetin välityksellä Liikennevakuutuskeskukselle.