Syksyllä sisään, kesällä ulos. Pertti Porokarin puheenjohtajakauden Uudessa Insinööriliitossa piti kestää ainakin neljä vuotta. Mutta se jäi kahdeksaan kuukauteen, jos ja kun elokuuksi koolle kutsuttu ylimääräinen edustajakokous vahvistaa liiton hallituksen viime perjantaina antamat potkut.
Erittäin poikkeuksellisen päätöksen syynä ei ole epäonnistuminen jäsenistön edunvalvonnassa, vaan kuohunta liiton toimiston sisällä. Luottamuspulan taustalla on monia tekijöitä, muun muassa se, että Porokari oli aloittanut toimistossa yt-neuvottelut toimenkuvien muuttamisesta omin päin, ilman hallituksen suostumusta.
Tähän nähden on mielenkiintoista verrata, mitä Porokari itse lausui teknologia-alan yt-neuvotteluista Kalevan haastattelussa 2. helmikuuta: "Kun työntekijän pitää työpaikalla koko ajan pelätä, milloin neuvottelut osuvat omalle kohdalle, pitkäjänteinen työnteko heikkenee. Sellainen ei ole järkevää työnantajan kannalta, sillä työntekijä on tuottavin motivoituneena."
Porokarin omien alaisten reaktio todisti tulkinnan pitävän paikkansa. Ammattiliiton kannalta on myös kovin noloa, että toimiston naisjohtajat ovat jättäneet puheenjohtajasta työsuojelupiiriin syrjintäilmoituksen.
Liiton edellinen puheenjohtaja Matti Viljanen nousi Akavan johtoon, Porokarin urakehitys päättyi seinään. Kaikissa organisaatioissa uuden johtajan on kyettävä ottamaan paikkansa, eikä se ole aina helppoa. Päätyminen tällaiseen tilanteeseen pakottaa kuitenkin kysymään, oliko henkilöarviot tehty riittävän huolella, kun Viljasen seuraaja valittiin.