Porojen teurastuskausi on päättymässä poronhoitoalueella. Ylä-Lapin paliskunnissa tehdään parhaillaan viimeisiä teurastuksia. Lokakuussa alkaneiden poroerotusten aikana teuraaksi on mennyt noin 110 000 poroa.
Paliskuntain yhdistyksen tuore puheenjohtaja Jukka Knuuti on liki tyytyväinen kauden tulokseen.
- Porosta saatu hinta on noussut kymmenisen prosenttia. Poromiesten saamaa tuottoa on kuitenkin syönyt se, että teuraspainot ovat olleet jopa 10-15 prosenttia viime vuosia alhaisempia, Knuuti kertoo.
Syy porojen alhaiseen painoon löytyy todennäköisesti viime kesän olosuhteista. Riista- ja kalatalouden tutkimuskeskuksen Kaamasen porontutkimusaseman erikoistutkijan Mauri Niemisen mukaan poroja ja varsinkin vasoja vaivasivat räkkä (hyönteiset) ja kuivuus.
- Räkkä kiusaa ja tekee rauhattomaksi. Juoksentelu vie energiaa ja toisaalta poroilla ei ole mahdollisuutta syödä rauhassa, Nieminen selventää.
Kuivuuden vuoksi taas muun muassa ravinteikkaita sieniä oli viime kesänä ja syksynä heikonlaisesti.
Vakuumipakkaus myy
Paliskuntain yhdistys on iloinen siitä, että poronlihan suoramyynti on jatkuvasti lisääntynyt. Syksyn teuraslihasta puolet meni suurille jalostajille ja puolet lähinnä tuorelihana oman jalostuksen kautta.
- Poromiehet ovat leikanneet lihan luuttomaksi ja laittaneet sen vakuumiin. Tämä on kuluttajan toivomus.
Oma jalostus tietää teurastuskaudella pitkiä työpäiviä poromiehille, kun päivät menevät erotusaidalla ja illalla on ryhdyttävä lihanleikkuuseen.
- Jalostustaitoja on saatu maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa koulutuksessa, Knuuti kertoo.
Suoramyynnin huomattava etu poromiehille on se, että siitä he saavat välittömästi käteistuloa. Isoille teurastamoille myytävistä poroista raha tulee vasta viikkojen, jopa kuukausien kuluttua. Pääelinkeinonaan poroista eläville poronomistajille lihasta saatava raha on suurin osa vuosituloista.
- Vain noin 15 prosenttia tuloista on erilaisia tukia. Vertailun vuoksi maataloudessa se on noin 40 prosenttia, Knuuti sanoo.