Yliopiston eläintarha sai perjantaina pitkästä aikaa huostaansa poroja. Kuusamosta, Kallioluoman paliskunnasta, tuodut kuusi eläintä ovat alku monivuotiselle porojen terveydenhuoltoprojektille.
Ouluun tuoduille poroille tehtiin perjantaina terveystarkastus, jossa Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitoksen (EELA) eläinlääkäri Sauli Laaksonen tutki eläimet perusteellisesti.
Pertti Tuhkanen Työterveyslaitokselta kuvasi samanaikaisesti porot lämpökameralla. 0,1 asteen erot rekisteröivän lämpökameran käyttö porotutkimuksessa kiinnostaa tutkijoita.
"Sillä voi nähdä esimerkiksi erilaisia tulehduksia", Laaksonen selvittää. Puolikesyn eläimen tutkimisessa usean metrin päästä toimiva "kuumemittari" olisi ihanteellinen. Lämpökamerasta toivotaankin apuvälinettä esimerkiksi porotokkien terveydentilan tarkkailuun.
Hyvinvoinnin
mittareita
Porojen terveydenhuoltoa valmistelevan hankkeen taustalla on maa- ja metsätalousministeriön pyrkimys niin sanotun kaari-ajattelun ulottamiseen kaikkeen elintarviketuotantoon. Tämän mukaan tuotteen elinkaari olisi tunnettava yksityiskohtaisesti ja sen on oltava dokumentoitu.
"Porot poikkeavat tässä muista tuotantoeläimistä", Laaksonen kertoo. Poronhoidossa olosuhteet eivät ole niin kontrolloidut kuin vaikkapa navetassa. Porot ovat esimerkiksi alttiina taudinaiheuttajille, eikä kukaan pysty varmuudella sanomaan mitä poro on syönyt.
Elinkaariajattelu liittyy myös kuluttajien vaatimuksiin saada tietää mahdollisimman tarkkaan tuotteen - tässä tapauksessa siis poronlihan - koostumus. Lihan suhteen oleellisia seikkoja ovat muun muassa puhtaus taudinaiheuttajista tai lääke- ja vierasainejäämistä sekä eettiset seikat. Kuluttaja voi myös edellyttää, että eläimen luontaiset tarpeet on täytetty tai että tuotannon kaikissa vaiheissa on otettu huomioon ympäristölliset näkökohdat.
Poronhoito on osa vanhaa luontaiselinkeinoa ja kokonaista kulttuuria. Siksi poronhoitoon ei voida suoraan soveltaa muissa kotieläintuotannoissa käytettäviä terveydenhuoltojärjestelmiä.
"Tutkimuksessa saadaan selville, mitkä ovat terveen poron normit", selvittää eläintarhan tutkimusteknikko Jari Ylönen. Vaikka poroja on tutkittu paljon, tarvitaan tietoa lisää terveydentilan vuotuisesta vaihtelusta. Projektin ensimmäinen vaihe keskittyy poron hyvinvointia kuvaavien mittareiden löytämiseen.
Suuri osa poroista on nykyään talvet tarhassa, ja Laaksosen mielestä tämäkin on painava syy panostaa terveydenhuoltoon. "Aitauksessa taudit leviävät tehokkaammin", hän perustelee.
"Ennen oli Lapissa sääntö, että jos tokka sairastuu, se hajotetaan", Laaksonen muistuttaa.
Laaksosen mukaan tutkimushanke tehostaa muun muassa porojen tautien tutkintaa. Tiedosta hyötyvät eläinlääkärit mutta myös porotalous.
Poron terveydenhuoltotutkimus on EELA:n Oulun alueyksikön ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen porontutkimuksen yhteistyötä. Tärkeimpiä tieteellisiä yhteistyökumppaneita ovat Oulun yliopisto ja Helsingin yliopiston eläinlääketieteellinen tiedekunta.
Alueellisina kumppaneina toimivat Paliskuntain yhdistys sekä Oulun ja Lapin lääninhallitukset. Eläinlääkäreiltä ja poroteurastamoilta saatavat raportit porojen kulloisestakin kunnosta ja mahdollisesti esiintyvistä sairauksista ja loisista ovat myös tärkeitä.
Oulun ja lapin riistanhoitopiirit puolestaan toimittavat näytteitä kolariin joutuneista hirvieläimistä ja Metsäpeuratyöryhmä avustaa näytteiden keruussa metsäpeuroista. Muiden lajien tutkiminen on oleellista, sillä useat taudit ovat hirvieläimille yhteisiä.