Eteläisellä ja keskisellä poronhoitoalueella vuosi sitten jyllännyt loistautiepidemia näyttää hiipuneen ensimmäisistä teurastuksista saatujen raporttien perusteella, eläinlääkäri Sauli Laaksonen Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos Eelasta kertoo.
"Vaikuttaisi siltä, että tauti on talttunut jokseenkin normaalille tasolleen eli enää vain 2-4 prosenttia teuraseläimistä on ollut sukkulamatoloisen vaivaamia", Laaksonen toteaa.
Viime vuoden teurastuskaudella koko alueen porokarjoista peräti 40-80 prosenttia oli Setaria tundra -loisen kantajia. Porojen sisäelimiä jouduttiin tuolloin hylkäämään ihmisravinnoksi kelpaamattomina, ja pahimmillaan niin kävi kokoruhoillekin.
Teholääkitys
talvella
Tauti saatiin aisoihin, kun porojen loislääkitystä tehostettiin viime talvena. Laasonen arvioi, että noin 80 prosenttia Suomen eloonjääneistä poroista sai sukkulamatoihin tepsivää ivermektiiniä.
"Teurasporot ovat tänä syksynä olleet muun muassa Kuusamossa tosi hyväkuntoisia ja kunnon rasvavarat keränneitä. Taustalla on varmaan sekin, että sieniä on tarjolla lähes koko sulakauden ajan."
Laaksonen arvelee, että loistauti pääsi valtautumaan viime vuonna osittain sen vuoksi, että poronomistajat olivat tuudittautuneet eläintensä hyvään terveydentilaan ja lääkityksistä tingittiin. Samanaikaisesti sääolot olivat suotuisia loisen leviämiselle.
"Ehkä porot olivat kerääntyneet tavallista enemmän yhteen, jolloin tauti levisi helposti hyönteisten välityksellä. Toisaalta taudin levittäjiksi soveltuvia hyttyslajeja saattoi kerta kaikkiaan olla niin paljon, että se muuttui epidemiaksi", Sauli Laaksonen arvelee.
Laajempana tekijänä taustalla saattaa Laaksosen mukaan olla ilmastonmuutos, joka pohjoisilla alueilla johtaa ilmaston lämpenemiseen, kuten monet tutkijat uskovat.
Tarkastuslöydökset dokumentoidaan
Edellisen kerran sukkulamadot piinasivat pohjoisen poroja sateisena ja kuumana kesänä vuonna 1973. Silloin loislääkitys ei ollut vielä laajassa käytössä, ja arvioiden mukaan jopa kymmeniätuhansia poroja menehtyi.
Porojen taudit saadaan tästä syksystä lähtien selville entistä kattavammin, sillä kaikki teurastamojen tarkastuslöydökset dokumentoidaan Eelassa kehitetylle kaavakkeelle.
"Suomen lisäksi uusi käytäntö ulotetaan myös Norjan, Ruotsin ja Venäjän alueelle eli porojen vaivoja ja muitakin niihin liittyviä asioita saadaan kartoitetuksi nyt varsin kattavasti koko Fennoscandian alueelta", Laaksonen sanoo.
Porojen terveystilanne selviää lisäksi melko nopeasti, sillä Eela saa tarkastuseläinlääkäreiden täyttämiä kaavakkeita tarkasteltavakseen kuukausittain.
