Viime vuoden poroteurastuksien yhteydessä eteläisen ja keskisen poronhoitoalueen karjoista normaalia runsaammin löydettyä, haitallista Setaria tundra -sukkulamatoa on todettu esiintyvän myös alueen muissa hirvieläimissä.
Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos Eelan Oulun alueyksikön tutkimuksissa kesällä Kainuun metsäpeurojen havaittiin olevan voimakkaasti infektoituneita. Niiden terveydentilaa on ryhdytty selvittämään tarkemmin maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa hankkeessa.
Kun tutkimus laajeni metsästyskauden alettua myös muihin hirvieläimiin koko maassa, verta imevien hyönteisten levittämää tautia on tavattu tähän mennessä ainakin Pohjois-Suomen hirvistä.
Verinäytteitä metsästäjiltä
Eelassa tutkimusta vetävän, virkavapaalla olevan Kuusamon kaupungineläinlääkärin Sauli Laaksosen mukaan lähinnä kuusamolaisilta metsästäjiltä oli saatu viime viikonloppuun mennessä noin 60 veriputkiloa kaadetuista hirvistä, ja niiden joukossa on muutamia positiivisia näytteitä.
"Se ei ole kovin iso yllätys, sillä on tautia joskus aikaisemminkin hirvistä tavattu", Laaksonen toteaa. Kaikkia saatuja näytteitä ei ole ehditty vielä tutkia.
Uudella geenitunnistusmenetelmällä eri loistyypit voidaan määrittää entistä tarkemmin. Tarkoitus on nyt muun muassa selvittää, minkälaisia vaikutuksia loisilla on hirvieläinkantojen terveydentilaan, ovatko ne kenties samaa lajia kuin poroilla ja kuinka yleinen tauti kaiken kaikkiaan on, Laaksonen sanoo. Erityisesti kiinnostaa se, mikä on saanut aikaan loisen massaesiintymisen 30 vuoden tauon jälkeen.
Eelan Oulun alueyksikön tutkimuksen yhteistyökumppaneina ovat Oulun, Helsingin ja Joensuun yliopistot, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Metla ja riistanhoitopiirit.
Porotaloudelle
isoja tappioita
Tutkimukset laajennettiin kaikkiin hirvieläimiin, koska ne muodostavat luonnossa oman yhteisönsä, jossa monet taudit ja loiset ovat yhteisiä.
Viime syksyn ja talven poroteurastuksissa sukkulamadon aiheuttama taudinpurkaus oli aiheuttanut osalle poroista niin voimakkaita muutoksia, että lihantarkastuksissa jouduttiin hylkäämään ihmisravinnoksi kelpaamattomina elimiä, eräissä tapauksissa myös osa- tai kokoruhoja. Olipa kokonainen teurastuseräkin määrätty kuumennettavaksi.
Taloudellisten menetysten arvellaan olevan huomattavia, mutta niiden lopulliset vaikutukset porotaloudelle ovat lopullisesti selvittämättä. Vielä on esimerkiksi epäselvää, kuinka paljon tartunta vaikuttaa poron lihapainoon ja yleiskuntoon.
Eteläisellä ja keskisellä poronhoitoalueella oli enimmillään peräti 80 prosenttia poroista ollut loisen kantajia.
Hirviekinokokkeja etsitään myös
Hirvien osalta Eelassa selvitetään edelleen myös hirviekinokokkiloisen levinneisyyttä, koska tauti voi levitä munien välityksellä myös ihmisiin.
Meneillään olevan jahtikauden aikana hirvien keuhkoja on pyydetty lähettämään tutkittaviksi Pohjois-Karjalasta, jotta taudin esiintymisestä saataisiin tarkempi kuva itärajalla.
Parina aikaisempana syksynä keuhkoja toimitettiin keskitetymmin tutkittaviksi Kuusamosta ja Kainuusta, joissa muutamia ekinokokki-heisimadon vaivaamia hirviä myös paljastui, Kainuusta neljä ja Kuusamosta kaksi.
Eläinlääkäri Marja Isomursu Eelan Oulun alueyksiköstä muistuttaa, että hirvien elinnäytteitä otetaan edelleen vastaan myös Pohjois-Suomesta, mikäli jotakin normaalista poikkeavaa havaitaan lihankäsittelyn yhteydessä.