Porojen ha­lu­taan pysyvän metsän sii­mek­ses­sä – vanhoja tur­ve­soi­ta muu­te­taan ke­sä­lai­tu­mik­si Yli-Iis­sä ja Pu­das­jär­vel­lä

Luonnonvarakeskus tutkii, voidaanko käytöstä poistetut turvesuot muuttaa porojen kesälaitumiksi. Turveporo-hankkeessa soille on istutettu porojen ravintokasveja Yli-Iissä ja Pudasjärvellä.

-
Kuva: Jukka Leinonen

Luonnonvarakeskus tutkii, voidaanko käytöstä poistetut turvesuot muuttaa porojen kesälaitumiksi. Turveporo-hankkeessa soille on istutettu porojen ravintokasveja Yli-Iissä ja Pudasjärvellä.

Hankkeen toivotaan rohkaisevan turvealueiden omistajia muuttamaan soita laitumiksi poronhoitoalueilla. Perinteisesti käytöstä poistetut turvesuot muutetaan kosteikoiksi tai metsä- ja maatalouden käyttöön. Projektinvetäjä Hannu Hökän mukaan vanhojen turvesoiden onnistunut jälkikäyttö tukisi porotalouden menestymistä.

Paikallisen Kollajan Paliskunnan poroisäntä Lauri Oinas-Panuman mukaan laitumien tekeminen turvesoille saisi porot pysymään metsän siimeksessä ja kaukana teiden varsilta sekä asutuksista.

Turveporo-hanke aloitettiin vuosi sitten, ja se jatkuu vuoteen 2020 asti. Koealueita ovat Pudasjärven Leväsuo ja Yli-Iin Latvasuo. Soille on istutettu porojen ravintokasveja ja rehusiemensekoitusta. Soiden kasvittumista, eli sitä, onnistuuko kasvien istuttaminen turvesuolle, seurataan tänä ja ensi kesänä. Sen jälkeen tuloksista tehdään suuntaa antava ohjeistus turvealueiden jälkikäytöstä.

Turveporo-hanke

Aloite turvesoiden jälkikäytöstä lähti paikallisilta paliskunnilta ja Pudasjärven kaupungilta.

Hankkeeseen kuuluvat Latvasuo, Yli-Iissä ja Leväsuo, Pudasjärvellä. Latvasuon omistaa Turveruukki Oy ja Leväsuon omistaa Vapo Oy.

Alkoi 2017 ja loppuu 2020.

Valmistelu tehtiin yhteistyössä aloitteen tekijöiden ja alueella toimivien turvetuotantoyhtiöiden kanssa.

Rahoitukseen osallistuvat Pohjois-Pohjanmaan ely-keskus, Luonnonvarakeskus, Pudasjärven kaupunki, Turveruukki Oy ja Kiimingin sekä Kollajan paliskunnat.