Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) selvitysten mukaan karjojen harventamisista huolimatta poroja on yhä liikaa.
Maa- ja metsätalousministeriön luonnonvarastrategian toteutumista tutkineen viraston mielestä ministeriö on painottanut liiaksi elinkeinopolitiikkaa. Tämän vuoksi luonnonvarojen suojelu ontuu ja laitumet kuluvat liikaa.
VTV:ssä selvityksen tehnyt ylitarkastaja Anne Kalliomäki kertoo, että päätelmät perustuvat asiantuntijoiden haastatteluihin, kirjallisiin lähteisiin ja tilastoihin.
Kalliomäki ei kuitenkaan lähde arvioimaan tutkimustietojen perusteella, minkä verran laitumet ylittävät sietokykynsä.
VTV ihmettelee muutenkin koko poroelinkeinoon liittyvien tietojen hataruutta sekä Maa- ja metsätalousministeriön kaksoisrooliin liittyviä ongelmia. Elinkeinon edistämisen ja luonnonvarojen käytön valvonnan alistaminen samalle ministeriölle selittää VTV:n mukaan osaltaan ylisuuret poroluvut.
Vuoden kestäneessä tarkastuksessa epäkohdaksi havaittiin myös poromäärien laskennan epätarkkuus.
"On hämmästyttävää, että ministeriöllä ei ole mahdollisuutta tarkkailla, miten oikeita poroluettelot ovat", Kalliomäki sanoi.
Hänen mielestään epätarkkuus on tuntuu oudolta sen vuoksi, että lukujen perusteella määräytyy elinkeinolle maksettavat tuet.
Pelkästään eläintukia maksetaan vuosittain reilut 2,5 miljoonaa euroa.
Koko elinkeinolle ohjattu vuotuinen rahoitus on ollut 8,2 miljoonaa euroa.
Sen lisäksi, että poronomistajien laatimien epätäydellisten poroluetteloiden vuoksi kaikkia eläimiä ei voida tarkasti laskea, Kalliomäen mukaan elinkeinoa kiusaa myös hatara kirjanpito. Tämän vuoksi EU-jäsenyyden aikana alkaneiden tukien vaikutuksia kannattavuuteen on hankala laskea.
Maa- ja metsätalousministeriössä VTV:n selvityksiä pidetään liian yksioikoisena. Ylitarkastaja Sami Niemi sanoo, että tutkimuksessa on katsottu porotaloutta liiaksi ekologisesta näkökulmasta.
Ministeriöllä elinkeinoa on puntaroitava myös taloudellisesti ja sosiaalisesti.
Niemi muistuttaa myös, että poromäärien alentamisen tuomat vaikutukset eivät näy vielä laitumien paranemisena, sillä valitukierroksen vuoksi päätös on ollut vasta vuoden voimassa.
Tänä syksynä
ennätysteurastukset
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen erikoistutkija Mauri Nieminen myöntää, että laidunten kuluneisuus viestii porokarjojen ylisuuruudesta. Ongelma koskettaa koko poronhoitoaluetta.
Nieminen ei kuitenkaan uskalla lähteä arvioimaan, kuinka ronskisti porokarjojen teurastuksia pitäisi lisätä, että luonnonvarat ja eläinmäärä olisivat tasapainossa.
Suurimman sallitun poroluvun vahvistaa Valtioneuvosto. Porolukua laskettiin 7,8 prosentilla vuonna 2 000.
Kalliomäen keräämien tietojen mukaan ainakin osa asiantuntijoista on sitä mieltä, että eläimiä oli ennen poroluvun alentamista kolmannes liikaa.
Niemisen mielestä VTV:n kritiikki ministeriön kaksoisroolista ja hatarista porotiedoista on liian kärkevää.
"Meillä on Pohjoismaiden parhaat poroluettelot. On tietysti yksittäisiä paliskuntia, joiden tiedot eivät pidä hyvin paikkaansa", Nieminen sanoi.
Tämän syksynä porotaloudella on Niemisen mukaan pakko mennä tavallista suurempiin teurastuksiin, sillä vasominen on onnistunut hyvin.
Viime vuosina poroja on teurastettu 80 000-90 000 kappaletta. Niemisen arvion mukaan nyt teurasmäärä on nostettava yli 100 000:een, ettei sallittua 203 700 poron määrää ylitetä.
Laitumista tarvitaan
lisää tutkimustietoa
Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja Jouni Filppa pitää VTV:n vetämiä johtopäätöksiä liian hätäisinä, jotka perustuvat ajastaan jäljessä oleviin tietoihin.
Hänen mukaan nyt olisi aika istua alas ja odottaa laiduntilanteesta täsmällisempää tietoa. Niitä kerättiin ensimmäisen kerran satelliittien avulla puolikymmentä vuotta sitten. Filpan mielestä seurantaa pitää olla pidemmältä ajalta, ennen kuin voidaan tehdä luotettavia johtopäätöksiä.
Filpan mukaan normaalivuosina poroista 95-98 prosenttia tulee luetuksi.
Filpan mielestä EU-tukien perusteena olevien eläinmäärien nostamisessa, jolla porotaloutta yritetään ohjata yhä enemmän ammattilaisille, liikutaan äärirajoilla.
Tänä vuonna tuen ehtona on 70 eläintä ja ensi vuonna poroja on oltava 80.
"Ei ole oikein, että puolet karjoista alkaa olla jo tuen piirissä ja puolet jää ilman", Filppa sanoi.
Porotalouden kirjanpitoon on tulossa myös korjausta. Kannattavuudesta ja talouden seurannasta on meneillään kaksi projektia.
Ensimmäiset alan kannattavuutta kuvaavat laskelmat valmistuvat vuoden lopulla.