Pieni Suomi luovuttaa EU-viestikapulan vuodenvaihteessa suurelle Saksalle. Hanns Schumacher on mies, jossa tämä vaihto ruumiillistuu. 58-vuotiaan Saksan Helsingin-suurlähettilään pesti olisi periaatteessa jo päättynyt, mutta hän anoi ja sai neljännen vuoden, jotta EU-puheenjohtajuus vaihtuisi mahdollisimman saumattomasti.
Schumacher kehuu tietysti viran puolesta asemamaataan, mutta jonkinlaista aitoa ihastustakin on äänessä. Kun liittokansleri Angela Merkel kävi joulunalusviikolla pikavisiitillä Helsingissä, tarjottiin saksalaisvieraille porotartarta ja nieriää.
"Kyllä maistui", muistelee Schumacher ja naurahtaa Jacques Chiracin ja Silvio Berlusconin kommenteille suomalaisesta ruuasta.
Suurlähettiläs muistuttaa Suomen ja Saksan läheisistä suhteista myös ruokakulttuurin saralla. Helsingin kulinaarista instituuttia johtaa saksalaissyntyinen Gero Hottinger.
Suomen linjalla
eteenpäin
Hanns Schumacher vakuuttaa, ettei mitään mullistavaa tapahdu vuodenvaihteessa, kun puheenjohtajuus siirtyy Saksalle.
"Suomi on tehnyt hyvää perustyötä, jonka pohjalle Saksan on helppo rakentaa oman toimintansa", Schumacher sanoo.
Kuuden kuukauden jaksoissa on vaikea erotella, mikä on minkin maan omaa panosta. Suomi on briifannut Saksaa ja Saksa on hahmotellut 18 kuukauden ohjelmaa yhdessä tulevien puheenjohtajien Portugalin ja Slovenian kanssa.
Toki kukin puheenjohtajamaa laatii jonkinlaisen tärkeiden asioiden listan, jota se pyrkii viemään eteenpäin. Saksalla on neljä keskeistä kohtaa: 1) EU:n ulkopoliittisen profiilin korottaminen. 2) Yritys viedä jäissä olevaa perustuslakihanketta eteenpäin. 3) Vahvistaa yhteistyötä sisä- ja oikeusasioissa esimerkiksi tehostamalla taistelua laitonta siirtolaisuutta vastaan. 4) Tehdä EU:sta entistä kilpailukykyisempi niin sanotun Lissabonin sopimuksen hengessä.
Schumacherin mielestä on epäoikeudenmukaista, että suurelta maalta odotetaan puheenjohtajana enemmän kuin pieneltä. "Ratkaisevaa ei ole maan koko vaan organisaation panos ja luova energia", Schumacher huomauttaa.
Eurovaalit
takarajana
Eniten Saksalta odotetaan perustuslain uudistushankkeessa. Toisaalta sille ei jää kovin paljon aikaa, sillä asia tuskin liikahtaa mihinkään ennen Ranskan huhtikuisia vaaleja.
Hanns Schumacher toivoo, että ennen kuin Saksan puheenjohtajakausi on ohi kesäkuun lopussa, EU:lla on jonkinlainen aikaperspektiivi sopimuksen uudistamiseen. "Yksi asia on varma. Meidän täytyy löytää asiaan lopullinen ratkaisu seuraaviin, vuoden 2009 europarlamentin vaaleihin mennessä."
Kaasuputken
tiedotus epäonnistui
Suurlähettiläs Schumacher tyynnyttelee pelkoja, että Saksa pyrkii hoitelemaan Itämeren alueella suhteita kahden kesken Venäjän kanssa.
"Puheenjohtajakaudella ei ole aikaa kahdenkeskisille neuvotteluille", Schumacher korostaa.
Itämeren kaasuputki Venäjältä Saksaan on herättänyt ärtymystä ennen muuta balteissa ja puolalaisissa. Schumacher myöntää, ettei putkihankkeen esittely vaikutusalueen maille ollut erityisen onnistunut. Hän väittää kuitenkin, että alkuvaiheen kompurointi on vaihtunut asialliseen tiedottamiseen.
Suurlähettiläs huomauttaa, ettei EU:lla ole muuta vaihtoehtoa kuin harjoittaa yhteistyötä Venäjän kanssa - oltiin Venäjän sisäpoliittisesta tilanteesta mitä mieltä tahansa.
"Tietysti asiaa helpottaa, että me saksalaiset olemme rakentaneet kuluneiden vuosikymmenten aikana venäläisiin luottamukselliset suhteet. Ja Saksa on Venäjän suurin kauppakumppani", Hanns Schumacher sanoo.