Saamelaiskäräjävaalien historian aikana toisen kerran saamelaisilla on mahdollisuus käydä äänestämässä myös oikeilla vaaliuurnilla. Suomen eteläisimmässä saamelaiskylässä Vuotsossa äänestyspaikalla sunnuntaina ei kuitenkaan ollut tungosta.
"Saamelaiset ovat tottuneet postiäänestykseen. On helppo täyttää äänestyslipuke kotona ja jättää se postin kuljetettavaksi", saamelaiskärjäjien jäsen, inarilainen Marjukka Helander arvioi.
Tällä kerralla vuotsolaisilla on kaksi muutakin hyvää syytä poissaoloilleen. Lapin paliskunnalla on poroerotus läheisellä Vuomaselän aidalla, jonne kaikki kynnelle kykenevät ovat menneet.
"Olemme jättäneet erotusväelle sanaa, että vielä tänään ehtii äänestää, jos joku sitä ei sattuisi muistamaan", äänestyslippu-uurnaa vartioiva Heikki Hirvasvuopio sanoo.
Sodankylässä äänestys ennenkin vaisua
Vaalitoimikunnan puheenjohtaja Päivi Magga kertoo, että Sodankylän kunnassa äänioikeutettuja on noin 260.
Magga toivoo, että mahdollisimman moni ehtisi erotuksestakin äänestämään, sillä kirittävää Sodankylän saamelaisten äänestysvilkkaudessa riittää.
Neljä vuotta sitten saamelaisvaalien äänestysprosentti oli saamelaisalueella 61,8. Vilkkainta oli Utsjoella ja Enontekiöllä, missä äänestysprosentti oli liki 70. Sodankylässä äänestysaktiivisuus oli vaatimattomasti 40,6 prosenttia.
"Ehdokkaista äänestäminen ei meilläkään pitäisi olla kiinni, sillä listalla on Sodankylästä viisi ehdokasta, joista kolme on naisia", Magga kertoo.
Vaalitoimikunnalla on pari tuntia aikaa rupatella ja keitellä kahvia, ennen kuin ensimmäinen äänestäjä saapuu paikalle. Uurnan tarkastuksen ja sinetöinnin jälkeen vuotsolainen Armi Palonoja pudottaa sinne päivän ensimmäisen äänestyslipun.
Palonojan mielestä äänestäminen saamelaisvaaleissa on tärkeää. "Olen seurannut saamelaiskäräjien projekteja, joissa on paneuduttu lasten, nuorten ja vanhusten asioihin. Myös kieliasiat ovat tärkeitä. Toivon, että samanlaisia painotuksia tapahtuu seuraavan neljän vuoden aikana", hän sanoo.
Vuotso on saamelaiskäräjien puheenjohtaja Pekka Aikion kotikylä. Aikio on johtanut käräjiä sen perustamisesta lähtien. Varsinkin vaalien alla haastajilla on tapana kritisoida vallassa ja vastuussa olevia henkilöitä, eikä poikkeusta tee saamelaiskäräjähallintokaan.
"Puheenjohtaja Pekka Aikio on tehnyt erittäin hyvää työtä. Uskon, ettei saamelaisilla olisi läheskään näin paljon oikeuksia ilman hänen työpanostaan. Minusta Aikio on hoitanut tehtäviään jämerästi ja linjakkaasti. Ehkä hänen työnsä arvo ymmärretään täysin vasta myöhemmin", Heikki Hirvasvuopio intoutuu kehumaan istuvaa puheenjohtajaa, joka on edelleen vaaleissa ehdokkaana.
Hirvasvuopion mielestä saamelaisten poronhoidon kannalta maaoikeuksien selvittäminen on ratkaisevaa.
"Saamelaiskulttuuri perustuu poronhoitoon ja sen myötä maahan. Jos näitä perusasioita ei olisi, ei silloin olisi kieltä ja kulttuuriakaan", Hirvasvuopio vakuuttaa.
Oikeusministeri on kehottanut saamelaisia käräjöimään maaoikeuksiensa puolesta. Hirvasvuopio huomauttaa, ettei tavallisilla yhteisöillä ole varaa käräjöintiin, vaan ratkaisut pitäisi löytyä poliittisesti.