Kainuun poromiehet alkavat kehittää poronlihan suoramyyntiä ja jalostaa lihaa kuluttajille sopivaan muotoon. Nykyään ei osteta enää koko ruhoja, vaan pieniä palasia. Jalostettuna poromies saa lihasta paremman hinnankin.
Lapissa poronlihaa on tuotteistettu jo 1990-luvulta lähtien. Nyt alkanut Kainuun porotaloushanke on Kainuussa ensimmäinen, joka tähtää poronlihan saatavuuden parantamiseen ja poronhoidon kannattavuuden nostoon.
Kainuussa ei ravintoloista saa paikallista poronlihaa, eikä kaupoistakaan sitä löydy. Paliskunnat myyvät suoraan aidalta pääasiassa ruhoittain. Lihaa ostavat paikalliset sekä matkailijat. Etenkin Savosta käy poronlihan ostajia.
Osa Kainuun poroista kuljetetaan Lapin Lihalle teurastettavaksi ja takaisin etelään myytäväksi, kuin Utsjoen lehmien maito Ouluun meijeriin ja takaisin Utsjoen kauppaan. Lappiin jäävät poron taljat, sarvet ja sisäelimetkin samassa paketissa ja Kainuun poromies saa vain karvakilon hinnan.
Kainuussa aiotaan lopettaa turha porojen ja lihan rahtaaminen ja selvitetään, miten porojen teurastus hoituu kannattavimmin. Oma teurastamo on mahdollinen. Suoramyynnissä saa olla poroaidalla teurastettua poroa, mutta vähittäiskauppaan tai ravintoloille on oltava leimattua lihaa.
Suomussalmelle suunniteltiin Kainuun yhteistä poroteurastamoa ja jalostuslaitosta kymmenen vuotta sitten, mutta valtio ei enää tukenut poroteurastamojen pystytystä.
Kaksivuotisen hankkeen aikana aiotaan luoda jalostettuja poronlihatuotteita ja tehdä kainuulainen poronliha tutuksi kuluttajille. Uusia markkinoita etsitään myös suurkeittiöistä. Niihin tarvitaan puolivalmisteita.
Hallan paliskunnan poroisäntä Hannu Kaartinen odottaa, että hankkeen aikana saadaan alulle teurastamo ja lihanleikkaamo ja poronlihaa myydään kaupoissa ja ravintoloissa. "Muitakin tuotteita tarvitaan kuin leikkeleitä ja lihalajitelmia."
Hossa-Irnin poroisäntä Juha Paasovaara toivoo kannattavuuden paranemista ja osaamistason nousua poronlihan käsittelyssä.
"Uskon, että teurastamossa teurastettu leimallinen poronliha on tulevaisuudessa merkittävämpi kuin suoramyynti. Esimerkiksi Vuokattiin ja muihin paikkoihin, missä ihmisiä on koolla, sitä voidaan markkinoida."
Hankkeen avulla yritetään saada vähistä teurasmääristä maksimaalinen tuotto.Viime talvi oli Kainuun paliskunnissa kehno. Teuraita saatiin Hallassa vain 400, kun muutama vuosi sitten niitä oli 1 400. Lukuporoja on 2 200. Hallan vasaprosentti on 50, mutta Pudasjärven Pintamon 90. Selitys suureen eroon on pedot.
Kainuun paliskunnissa on muutamia päätoimisia poromiehiä. Moni työtön hoitaa poroja virikkeellisen tekemisen takia. Työttömyyskorvauksesta vähennetään puolitoista päivää jokaista lukuporoa kohti.