Tuore tutkimus vie pohjaa väitteiltä, joiden mukaan porolaidunten liiallinen kuluminen oli syy Lapin taannoisiin metsätuhoihin. Nyt päinvastoin vaikuttaa siltä, että puut voivat huonommin koskemattomilla jäkälämailla.
Reilun kymmenen vuoden takaisessa metsäkeskustelussa mäntyjen harsuuntuminen ja taimikoiden huono kunto yhdistettiin vahvasti porojen ylilaidunnukseen ja juuristoa suojaavan porojäkälän vähenemiseen.
"Inarissa ja Muoniossa tehdyn tutkimuksen tulokset eivät tue noita käsityksiä", kertoi Helsingin yliopiston tutkija Marc Macias perjantaisessa julkistamistilaisuudessa Rovaniemellä.
Vuosilustojen perusteella männyt kasvavat huonoimmin nimenomaan laiduntamattomilla alueilla, missä jäkälikkö on paksua.
Macias selitti syytä sillä, että vahvan jäkäläpatjan alla maaperä pysyy kesäisin viileämpänä kuin paljaammilla laidunalueilla. Viileys hidastaa ravinnon ottoa. Tutkimus on osa laajempaa Metsäntutkimuslaitoksen vetämää kokonaisuutta, jossa pohditaan poronhoidon ja ympäristön välistä suhdetta.